Väitetään, etteivät suomalaisinsinöörit pärjää kovin hyvin kansainvälisessä vertailussa ja että matemaattisten aineiden koulutustaso Suomessa on romahtanut. Mitä yhteistä?
Tulevat insinööritkin aloittavat koulutiensä peruskoulussa.
"PISA-tutkimuksen loistavat tulokset ovat saaneet suomalaiset uskomaan, että koululaisemme ovat matematiikan huippuosaajia. Se vääristää näkemyksiä matematiikanopetuksesta", sanoo matematiikan dosentti Marjatta Näätänen Helsingin yliopistosta.
Suomalaisopiskelijat eivät muissa kansainvälisissä tutkimuksissa ole menestyneet yhtä hyvin. "Siksikö niihin ei enää osallistuta?" hän kysyy.
Näätänen sanoo, että matematiikan osaamisen taso laskee koko ajan myös muissa länsimaissa, kun taas Aasiassa taso nousee. "Suomessakin löytyy hyviä, mutta yleistaso on tärkeä ja se laskee."
Syynä on, että pitkää matematiikkaa luetaan lukioissa liian vähän. Jatko-opintoihin pääsee siksi huonoillakin arvosanoilla. Samaa mieltä on opetusneuvos Leo Pahkin opetushallituksessa.
"Tavoitteeksi on asetettu 17?000 pitkän matematiikan kirjoittajaa vuosittain, mutta on päästy vasta 12?500:aan."
Mutta PISA osoittaa Pahkinin mielestä suomalaista menestystä. "Se ei tutki akateemista matematiikkaa, vaan soveltavaa ja siinä pärjäämme Kauko-Idän maiden kanssa. Meillä ei ole hävettävää, eikä syytä huoleen. Suomalaiset nuoret ovat matemaattisesti tervepäisiä, vaikka murtoluvuissa on parantamiseen varaa."
Lue lisää maanantain Kalevasta!
