Suomalaiset suhtautuvat pikalainoihin jyrkästi. Peräti 81 prosenttia toivoo, että kännykällä otetut pikavipit kiellettäisiin tyystin.
Tulokset käyvät ilmi Savon Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Kalevan, Keskisuomalaisen ja Turun Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä gallupkyselystä. Noin tuhannelta vastaajalta kysyttiin, pitäisikö kännykällä otetut pikalainat kieltää.
Vain 14 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kännykällä tilatut pikalainat pitäisi jatkossakin sallia. Viisi prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.
Ikä vaikutti suhtautumiseen pikalainoihin. Kaikista kielteisin ryhmä vastaajista olivat 50-64-vuotiaat. Heistä 90 prosenttia toivoi kännykällä otettujen pikavippien kieltämistä. Nuorimmat vastaajat sen sijaan eivät niin usein toivoneet täyskieltoa kännykkävipeille.
"Ei kieltoa"
Asiantuntijat eivät kannata kännykällä tilattavien pikalainojen kieltämistä.
"Pikavipit ovat meille murheenkryyni ja vievät paljon työaikaamme. En kuitenkaan kannata niiden kieltämistä. On tärkeää, että kuluttajille on tarjolla erilaisia luottomuotoja", sanoo Kuluttajaviraston lakimies Gunveig Planting.
Hänen mukaansa pikavipeille on selkeästi kysyntää. Sen osoittaa Plantingin mukaan niiden suuri suosio.
"Pikalainat olisi mahdollista kieltää, jos poliittista tahtoa löytyy. Itse pidän tärkeämpänä, että vippiluottoihin saadaan reilut pelisäännöt. Se turvaa kuluttajien oikeudellisen aseman."
Suomen pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto ei näe perusteita pikavippien kieltämiselle.
"Samalla pitäisi kieltää kaikki kulutusluotot. Rajan vetäminen pikavippeihin olisi vaikeaa. Pienlainat täydentävät lainamarkkinoita", Kuusisto sanoo.
Kuusiston mukaan pikavipit ovat osin korvanneet esimerkiksi panttilainoja. Hän toivoo kuitenkin parempaa säätelyä pienlaina-alalle.
"Pakollinen rekisteröinti varmistaisi, että pikavippiyrityksen taustat ovat kunnossa. Tällöin esimerkiksi aiempi petos tai kirjanpitorikos estäisi perustamasta pikalainayritystä."
Laki tulossa
Eduskunta on hyväksynyt Gunveig Plantingin mukaan kulutusluottoja, rikoslakia ja korkolakia koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1. helmikuuta 2010.
Uudet säännökset rajoittavat rahan maksamista öiseen aikaan. Kello 23 jälkeen haetun ja myönnetyn kulutusluoton saa maksaa kuluttajan tilille vasta aamulla kello 7:n jälkeen.
"Jos pikavipin hakee yöllä, sen voi peruuttaa ennen aamua. Pikavippeihin sisältyy myös 14 vuorokauden palautusoikeus", Planting sanoo.
Finanssialan Keskusliiton johtavan asiantuntijan Reima Leton mielestä kellonaikarajoitukset lainanannolle sopivat huonosti tietoyhteiskuntaan.
"Ihmisten aikataulut ovat erilaisia. Moni haluaa hoitaa asioitaan netissä myös yöaikaan. Pankeille aikarajoitusta koskevalla kiellolla ei ole suurta merkitystä, sillä se ei estä luoton hakemista verkkopankkipalvelun kautta yöllä, Letto sanoo.