"Tykkien jylinä kuului, mutta meille sanottiin, ettei niitä tarvinnut pelätä. Pienen pojan mielestä se oli jännittävääkin. Savuntupsahduksia metsän reunasta katseltiin, kun oli kiivetty savupiippuun tai kuunneltiin isän kanssa pyöräillessä."
Vammalalaisen Hannu Huczkowskin ja vantaalaisen Toivo Majavan muistot Rovajärven ampuma-alueen laidalla asumisesta ovat vuosikymmenten takaa, mutta tykkien jylinään he havahtuvat vieläkin harjoitusten aikana kesäasunnoksi muuttuneessa syntymäkodissa ollessaan.
Monille alueen puolesta sadasta mökkiläisestä seutu on lapsuuden kultamaata, osan on houkutellut kaunis luonto, hyvät kala- ja riistamaat ja hillasuot.
Lentokonemekaanikkona toimivalle Majavalle Rovajärven koti on erityisen rakas paikka, jossa hän lomien lisäksi käy ainakin kerran kuukaudessa. Ammuntojen aiheuttamiin kulkurajoituksiin Majava on tottunut.
Välit Puolustusvoimiin ovat kunnossa, mutta eivät aivan sillä tavalla kuin hänen lapsuudessaan. "Kun aluetta perustettiin, täällä oli voittajavaltioiden kenraaleja ja äiti leipoi niille kahvipullaa", Majava muistelee.
Viime vuosisadan puolella rakennettua "paritalon" toista päätä asuva Majava sanoo, ettei hänen omaisuudellaan ole hintaa. "Tämä on minun syntymäkoti, täällä ovat maat ja veet."
14 kilometrin päässä valtatiestä olevan talon pihapiiriin on rakennettu lisärakennus ja sauna. Mökkikin olisi tehty rauhaisaan rantapaikkaan, mutta siihen ei olisi saatu lupaa.
Huczkowskin perikunnan hirsistä asuinrakennusta ei ole asuttu vakituisesti vuoden 1955 jälkeen, mutta talo on pidetty hyvässä kunnossa. Rehtorin virasta hiljattain eläkkeelle siirtynyt Hannu Huczkowski on perikunnan nimissä esittänyt Metsähallitukselle kauppoja kahdesta tilasta ja sen metsistä, mutta ne ovat kariutuneet alhaiseen hintaan.
Huczkowski pitää oikeudenmukaisuuskysymyksenä sitä, että nyt maksetaan sama hinta, minkä alueen asukkaat ovat saaneet myydessään lunastuslain perusteella maitaan Puolustusvoimille 1980-luvulla.
Huczkowski moittii Puolustusvoimia ja Metsähallitusta siitä, että ne eivät suhtaudu maanomistajiin vakavasti eivätkä tiedota asioista tarpeeksi. Moni maanomistaja haluaisi kuulla, millaisia suunnitelmia juuri hänen maansa kohdalla on olemassa.