Me­ri-Top­pi­lan sii­lol­le kolme ottajaa

Toppilan sellutehtaan jäänteelle, Alvar Aallon suunnittelemalle hakesiilolle voi sittenkin löytyä käyttöä: siitä saattaa tulla kappeli, asuinliiketalo tai miekkailuseuran tukikohta.

Keskellä Meri-Toppilaan oleva Alvar Aallon suunnittelema siilo on ollut tyhjillään parikymmentä vuotta. Oululainen Veli Suorsa toteuttaisi siiloon asuntoja, liiketiloja, näyttelytiloja ja yhdistysten kerhotiloja.
Keskellä Meri-Toppilaan oleva Alvar Aallon suunnittelema siilo on ollut tyhjillään parikymmentä vuotta. Oululainen Veli Suorsa toteuttaisi siiloon asuntoja, liiketiloja, näyttelytiloja ja yhdistysten kerhotiloja.
Kuva: Ala-aho Pekka

Toppilan sellutehtaan jäänteelle, Alvar Aallon suunnittelemalle hakesiilolle voi sittenkin löytyä käyttöä: siitä saattaa tulla kappeli, asuinliiketalo tai miekkailuseuran tukikohta. Kolme eri tahoa on kiinnostunut Meri-Toppilan keskellä parikymmentä vuotta tyhjillään viruneesta suojelurakennuksesta.

Yhdelläkään ei ole suoralta kädeltä rahaa korjauksiin. Tekninen keskus on pyytänyt kaikkia kolmea tarkentamaan hakemuksiaan ja esittämään sitovat toteuttamis- ja rahoitussuunnitelmat ensi maanantaihin mennessä. Tänään tiistaina alustavat hakemukset merkitään tiedoksi teknisessä lautakunnassa.

Kaupunki ei tarvitse siiloa itse, joten se on päätetty antaa korvauksetta tarvitsevalle. Mukana seuraa 1 500 neliön tontti, josta peritään vuokraa. Tontilla on rakennusoikeutta 400 kerrosneliötä. Olipa käyttö mikä hyvänsä, siilo tarvitsee perusteellisen remontin.



Henkisiä virtauksia


Kappelia siilosta havittelee Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry. Se on kirkon piirissä toimiva herätysliike- ja lähetysjärjestö. Naispappeuteen se suhtautuu tällä hetkellä torjuvasti.

Yhdistys kiinnostui asiasta kesällä professori-arkkitehti Kaisa Broner-Bauerin vinkattua rakennuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

"Jo siilon ulkoinen hahmo aiheuttaa paljon henkisiä virtauksia: hakematta tulee mieleen kirkko tai kappeli. Sitä ehdotti myös VTT ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi tutkittuaan asiaa 1980-luvulla", luonnehtii Broner-Bauer.

Evankeliumiyhdistyksen Pohjois-Suomen piirijohtaja Hannu Kippo on käynyt kahdesti paikan päällä tutustumassa siiloon. Hän syttyi heti: "Tällaista paikkaa ei tule vastaan edes kerran tuhannessa vuodessa." Lisävahvistusta hän sai keskusteluista Broner-Bauerin kanssa.

Kippo arvioi, että siilon sisärakenteiden purkaminen ja ulkovaipan korjaaminen maksaisi noin 500  000-800 000 euroa ilman kappelin rakentamista siilon sisälle. Arvio on vasta alustava.

Valtakunnallisesti toimiva yhdistys, jonka tase on noin 31 miljoonaa euroa, on siilohankkeessa vapaaehtoisen rahoituksen varassa.



Miekkailijoiden mekka


Pyhäköstä haaveilee myös Oulun miekkailuseura, tosin miekkailupyhäköstä. Tällä hetkellä hankalien harjoitusolosuhteiden kanssa kamppaileva seura etsii omia tiloja, jossa voitaisiin ottaa myös lajin vaatima turvallisuus paremmin huomioon. Iltaisin saattaa samassa salissa harjoitella yhtäaikaa 30 miekkailijaa.

Kun harjoitustiloja on siellä täällä, on esimerkiksi noin 800 kilon painoisten miekkailumattojen käyttö käytännössä mahdotonta. Seuralla on Oulussa 65 jäsentä, mutta lisää tulee koko ajan, kertoo seuran johtokunnan puheenjohtaja Anna-Maria Raudaskoski.

Yhdistyksellä ei ole omia varoja ja se toimii nollabudjetilla, joten remonttiin pitää hankkia rahat muualta. Laina ei tule kyseeseen. "Erilaisia kanavia on vetämässä", kertoo Raudaskoski.



Suojelua lievemmäksi


Oululainen energiatekniikaninsinööri Veli Suorsa on liikkeellä yksityishenkilönä. Jos hän kohteen saa, etsitään rakennuttaja ja rahoittaja muualta. "Useita neuvotteluja on jo käyty." Suorsa asuu Meri-Toppilassa Alvar Aallon kadulla ja näkee siilon ikkunastaan. Hän toivoo, että se saadaan järkevään käyttöön pois nykyisestä alennustilastaan. Suorsa on myös Toppilan asukasyhdistyksen puheenjohtaja.

Paalikadulla sijaitseva siilo merkitty asemakaavaan raskaimmalla eli sr-1 -merkinnällä. Suorsa yrittäisikin hakea merkintään lievennystä, jotta asuntojen ja liiketilojen rakentaminen onnistuisi.

Ilmoita asiavirheestä