Tour de Skin johdossa ennen kilpailusarjan viimeisiä kahta kisaa on kaksi suomalaisnaista. Molemmat ovat kokeneita arvokisakävijöitä, molempia valmentaa Jarmo Riski ja molemmilla on hammaskoru.
Virpi Kuitusella ja Aino-Kaisa Saarisella on myös paljon eroja. Kuitunen on maailmanmestari, maailmancupin ja Tour de Skin voittaja, Saarinen jahtaa yhä ensimmäistä suurta henkilökohtaista voittoaan.
Seuraavassa Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen kertovat toisistaan.
Saarinen Kuitusesta
"Ensimmäinen muistikuvani Virpistä on jostain kansallisista kisoista. Olimme pukukopissa ja ajattelin, että tuossa on nyt se tosi kova Virpi Kuitunen. Olin silloin vielä nuortensarjalainen.
Virpin vahvuus on, että hän on kova kilpailija ja tosi tosi kova hiihtämään perinteistä. Hänen heikkoutensa on se, ettei vapaa hiihtotekniikka ei ole nyt ihan niin hyvällä mallilla.
Kymmenen vuoden kuluttua en usko, että Virpi enää hiihtää. Mutta jotenkin hän on varmaankin liikunnan parissa kuitenkin ja musta tuntuu, että hän on silloin tyytyväinen elämäänsä ja viettää mukavaa urheilun jälkeistä elämää.
En usko, että on mitään estettä, mikä estäisi Virpiä jatkamasta uraansa Vancouverin talviolympialaisten (2010) jälkeen, jos hän vain itse haluaa. Kiva hänen kanssaan olisi hiihdellä.
Virpiltä haluaisin itselleni vauhdinjaon. Se ei itselläni ole ollut yhtä hyvä.
Virpin paras hetki on varmaankin ollut Sapporossa, kun hän voitti monta mitalia. Ehkä huonoin hetki on ollut silloin, kun hänellä on ollut selkävaivoja.
Ei minulla ole selitystä sille, miksi Virpi on niin hyvä. Hän on lahjakas, tehnyt kovasti töitä ja on motivoitunut.
Eroja meissä on vaikka kuinka paljon. Ehkä minä olen himpun verran höntsäilijämpi.
Uskon, että Virpi on nyt unelma-ammatissaan."
Kuitunen Saarisesta
"Ensimmäinen muistikuvani on SM-kisojen sprinttikisasta Keravalta. Voititko sä Aikku Keravalla sprintin? Minä vuonna se oli? Vastaamme 1999.
Aino-Kaisan vahvuus on se pikku terrieri, joka hänessä asuu. Hänen heikkouttaan on vaikea sanoa, saako miettiä kauan? Ehkä se, että väsyneenä tekniikka ei pysy kasassa täydellisesti.
Olen varma, että Aino-Kaisa jatkaa uraansa Vancouverin jälkeenkin. Kymmenen vuoden kuluttua Aino-Kaisa on jo eduskunnassa.
Aino-Kaisalta haluaisin itselleni kyvyn tarttua puhelimeen ja soittaa, jos joku asia ei toimi.
Hänen paras hetkensä ollut Holmenkollenin voitto ja huonoin, kun hän oli ylikunnossa. Milloin sä olit ylikunnossa? 2002.
Aino-Kaisasta tekee hyvän hiihtäjän monipuolisuus ja tasaisuus.
En voi kertoa hänen täydellistä päiväänsä (nauraa). Voinko mä? Odota, minun täytyy vähän kaunistella...pitää olla hienossa hotellissa tai kylpylässä ja hoitoja pitää saada. Ja (avomies) Tom pitää olla mukana tietysti ja jos joku lähtisi mukaan ostoksille ja maksaisi.
Aino-Kaisaa kiehtoo hiihdossa se, että hän voi olla paras.
Samaa meissä on päättäväisyys ja tahto menestyä. Erilaista meissä on, että minä en tiedä tarkalleen, mitä teen huomenna, mutta Aikku tietää ensi huhtikuunkin.
Aino-Kaisan unelma-ammatti liittyy vaikuttamiseen ja jotenkin taloudenhoitoonkin, markkinointiin."