Uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä tulee voimaan 1. lokakuuta. Laissa on kyse työntekijän perustuslain mukaisten oikeuksien ja työnantajan intressien yhteensovittamisesta.
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton lakiasiainosaston varatuomari Mikko Nyyssölä kuului työryhmään, joka valmisteli lakiin tehdyt muutokset. Hänen mukaansa työntekijää koskevien tietojen keräämisen lähtökohta on tarpeellisuusharkinta. Päätöksen tekee työnantaja.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisella työpaikalla joudutaan miettimään, mikä tieto on tarpeellista ja mikä ei.
"Ongelmaksi tulee siviilielämään liittyvien tietojen kerääminen. Esimerkiksi perheenjäsenet, varallisuus ja armeijan käyminen ovat näitä, joissa liikutaan selvästi tarpeellisuuden rajamailla", Nyyssölä toteaa.
Pääsäännön mukaan työntekijää koskevat tiedot kerätään häneltä itseltään, muualta tietoa voidaan kerätä vain hänen suostumuksellaan. Työntekijästä kertyy tietoa myös työsuhteen kestäessä, kuten työajoista ja palkkauksesta.
Päihdeohjelma edellytys
Uudet säännökset ovat herättäneet keskustelua liittyen huumetesteihin, kameravalvontaan ja sähköpostin lukuoikeuteen.
"Huumetestien osalta laissa on kahdenlaisia säännöksiä. Niissä tarkennetaan milloin testejä saadaan tehdä, eli työntekijöiden rekrytoinnin yhteydessä ja milloin jo työsuhteessa oleva henkilö voidaan patistaa testeihin", Nyyssölä kertoo.
Pykälät ovat Nyyssölän mukaan valitettavan pitkiä ja monimutkaisia, mutta taustalla on pyrkimys luetella tyhjentävästi tilanteet, joissa huumetestien käyttö on mahdollinen.
Jos yritys haluaa tehdä huumetestejä, niiden pitoon sisältyy velvoite päihteiden vastaisesta ohjelmasta.
Kameravalvontaa saa käyttää kolmeen tarkoitukseen: omaisuuden ja tuotantoprosessien valvontaan ja henkilöturvallisuuteen. Sitä ei saa käyttää yksittäisten työntekijöiden tarkkailuun. Keskeinen kysymys on, millainen kameravalvonta katsotaan yksittäisten työntekijöiden tarkkailuksi ja se jääkin käytännössä nähtäväksi.
Tärkeä ja kiireellinen
Työnantajan oikeuteen avata ja lukea työntekijän sähköposteja on toivottu pelisääntöjä.
Työnantajan tulee perustellusti voida olettaa, että hänelle kuuluvia tärkeitä viestejä on tullut työntekijän poissaoloaikana. Toiseksi asian täytyy olla kiireellinen. Jos ehdot täyttyvät, työnantajalla on oikeus hakea saapuneet postit ja avata ne.
Sujuvuus pyritään takaamaan menettelytapasäännöksillä.
Työnantaja ei voi mennä aukomaan posteja omin päin, vaan hänellä täytyy olla mukana pääkäyttäjän tunnuksia käyttävä henkilö ja viestin avaamisesta pitää tehdä kirjallinen selvitys työntekijälle. Jos tässä yhteydessä postien avaajat ovat saaneet tietoonsa jotain sellaista, mikä ei liity työasioihin, heillä on asian suhteen salassapitovelvollisuus.
Nyyssölä tarkentaa, ettei mielivaltaisuuksiin ole mahdollisuutta. "Tämä sähköpostiasia koskee tiettyjä rajattuja tilanteita, joissa on tarkat kriteerit ja menettelytavat, joilla pyritään turvaamaan työntekijän oikeuksia."
Nyyssölä uskoo, ettei lain käyttöönotto aiheuta paniikkia.
"Päihteiden vastaisen ohjelman lisäksi firmat ovat luullakseni laatineet sähköpostiohjesääntöjä tai sen tyyppisiä papereita nyt kun pykäläpuoli on selvillä."
Yksityisyyden suojan toteutumista työelämässä valvovat tietosuojavaltuutettu ja hänen toimistonsa. Kun laki tuli ensimmäisessä muodossaan voimaan vuonna 2001, myös työsuojeluviranomaiset tulivat toimivaltaisiksi ja valvonta tehostui huomattavasti.