Hallitus esittää pieniä muutoksia autoverolakiin. Muutoksista tärkein on se, että jatkossa nk pick-up -autojen avolavaa ei kansallisten määräysten vuoksi tarvitse pidentää 10 sentillä kansainvälisesti yleisesti noudatetuista 175 sentistä, jotta autoa verotettaisiin pakettiautojen verokannan mukaan.
Myös pienten ns. city-pakettiautojen verotus helpottuu hieman. Käytännössä muutos aiheuttaa sen, että näitä ns. combi-pakettiautoja ei veroteta enempää kuin henkilöautoja. Nythän tilanne on ollut sikäli outo, että verotuskohtelun vuoksi nämä pienet pakettiautot ovat olleet kalliimpia kuin vastaava auto henkilöautona.
Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pentti Rantala kertoo, että alan ja asiakkaidenkin kannalta nämä kaksi muutosta ovat kaikkein merkittävimmät. Vielä jonkin aikaa voimassa olevaa pick-up autojen lavan pidentämisvaatimusta hän luonnehtii alkujaankin järjettömäksi. Myös pienten kaupunkipakettiautojen myynnin hän uskoo saavan hieman potkua tästä päätöksestä.
Silti kokonaisuutena päätöksiä voidaan pitää Rantalan mukaan vain voimassa olevan autoverosäädännön viilaamisena. Hän kaipaa todellista kokonaisuudistusta, jossa auton hankinnan verotuksen sijasta verotus kohdistuisi auton käyttöön. Hän huomauttaa, että Suomi alkaa olla niitä harvoja maita Euroopassa, jossa minkäänlaista ohjausta autoilun suuntaamisesta kohti ympäristölle vähemmän vahingollista autokantaa ei ole otettu käyttöön.
Ennen vaaleja ja uusia hallitusohjelmaneuvotteluja autoverotukseen ei lisämuutoksia ole todennäköisesti odotettavissa.
Hallituksen esitys sisältää myös eräitä muita vähäisiä tarkennuksia pakettiauton tavaratilan mittaamiseen siten, että tilavuusmäärittely säilytetään ennallaan, mutta mittaustapaa yksinkertaistettaisiin.
Autojen omatoimiseen maahantuontiin liittyen esitetään lisäksi, että ns. kuuden kuukauden sääntö poistuu vuoden 2007 alusta siten.
Tämä säännön mukaan kotimaiseen yleiseen markkinahintaan perustuvaa käytetyn auton verotusta on sovellettu vasta vähintään kuuden kuukauden ikäisiin autoihin. Lain mukaan kuitenkin myös 3-6 kuukauden ikäisille ajoneuvoille on myönnetty alennusta vastaavan uuden ajoneuvon verosta.
Hallituksen nyt antaman esityksen mukaan käytettyjen ajoneuvojen verotuksessa sovellettaisiin pääsääntöä, että verotusarvona on vastaavan ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo Suomessa.
Kun vain vähän käytössä olleiden ajoneuvojen markkinat ovat Suomessa pienet, voi sattua, ettei yleistä vähittäismyyntiarvoa pystytä markkinoilta määrittämään. Tämän varalta lakiin otettaisiin kaavamainen toissijaisena menetelmänä käytettävä laskentasääntö, jonka mukaan käytetyn ajoneuvon verotusarvo voidaan laskea vastaavan uuden ajoneuvon yleisen vähittäismyyntiarvon perusteella.
Verotusarvoa alennettaisiin ajoneuvon iän perusteella yhdellä prosentilla kuukautta kohden. Mallikohtaisesti voitaisiin soveltaa myös yhdestä prosentista poikkeavaa arvon alenemisen laskentaa, jos markkinatiedot antavat siihen aihetta.
Hallitus esittää lisäksi, että verottoman auton käyttömahdollisuuksia maan rajan ylittävässä työskentelyssä laajennettaisiin. Suomessa vakinaisesti asuva henkilö, jonka työnantajalla on kiinteä toimipaikka muussa valtiossa kuin Suomessa, saisi käyttää siellä rekisteröityä työnantajan tarjoamaa työsuhdeautoa Suomessa väliaikaisesti veroa suorittamatta. Asia on ollut ajankohtainen esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisellä länsirajalla.
Käyttö katsottaisiin väliaikaiseksi, jos käyttöä on kunkin 12 kuukauden aikana vähemmän Suomessa kuin ulkomailla. Aika laskettaisiin päivinä. Sama mahdollisuus kuin työsuhteessa olevalla rajatyöntekijällä olisi myös Suomessa vakituisesti asuvalla ammatinharjoittajalla, joka on sijoittautunut ulkomaille tai tarjoaa siellä palvelujaan.
Aiempaa laajemman ajo-oikeuden Suomessa esimerkiksi juuri Ruotsiin rekisteröidyllä autolla saa kuitenkin vain erikseen sitä tullilta anomalla. Tullin tehtäväksi jää Rantalan tietojen mukaan selvittää että auton käyttäjällä on todellinen työpaikka ja kiinteä toimipaikka rajan toisella puolella.
Autoverotuksen pääsääntönä on, että Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön tulee käyttää Suomessa rekisteröityä ja verotettua autoa. Tästä säännöstä on ollut vain eräitä vähäisiä esimerkiksi yritysautoja koskevia poikkeuksia.
Nämä muutokset aiheutuvat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-232/03 Suomen autoverotukseen ottamasta kannasta, jossa katsottiin autoverolain tältä osin rajoittavan perustamissopimuksen 39 artiklassa olevia määräyksiä työvoiman vapaasta liikkumisesta.
