Kuusamon Rukan Pilkepihan yrittäjä Raimo Mourujärvi näyttää, miten yksinkertaisella konstilla voi varmistaa, kuinka kuivia polttopuut ovat. Katetusta halkovarastosta otetut koivuklapit ääntävät terävästi, kun Mourujärvi kalauttaa niitä yhteen.
"Polttopuiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, kun Rukalle ja sen ympäristöön on tehty paljon uusia loma-asuntoja", Mourujärvi kertoo.
Mourujärven pihalla halkomista odottaa taas viisi rekkakuormaa koivurankoja. Niistä tulee irtokuutioina koivuhalkoja noin 300 kuutiota. Rukan Pilkepihan lisäksi matkailupitäjässä on useita muitakin halkoyrittäjiä, mutta polttopuille riittää ottajia.
Kunnon koivuhaloista on tullut tänä talvena kuumaa tavaraa, sillä kahden poikkeuksellisen sateisen kesän jäljiltä kuivista puista on tullut jopa pulaa. Loma-asuntojen lisäksi polttopuiden kysyntää kasvattaa kallistuva sähkö. Omakotitalojen tulisijoihinkin kotimaista polttoainetta ostetaan entistä innokkaammin.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen puuenergianeuvoja Timo Vanhala kertoo, että hankalien kesien vuoksi etenkin keinokuivatuista puista on kova kysyntä. Pohjois-Pohjanmaalla halkokauppaa tekee puolensataa yrittäjää, joista toistakymmentä päätöikseen.
Osa yrittäjistä on investoinut kuivaamoihin, joiden avulla polttopuuta saadaan markkinoille vaikka keskitalvella. Nykytekniikalla polttopuu saadaan kuivaksi kolmessa vuorokaudessa. Sateisten kesien vuoksi uudelle tekniikalle tuli ennakoituakin kovempi tarve.
"On tullut sellainen ongelma, että keinokuivausyrittäjillä alkaa olla pitkät toimitusajat. Useamman viikon joutuu jo odottamaan", Vanhala sanoo. Hänen mukaansa uuneissa kuivatettu puu on 3-5 euroa kalliimpaa. Halkoyrittäjien nettisivuilla irtokuution hinta on 40-50 euroa.
Puumarkkinat
voivat tuplaantua
Vanhalan mukaan polttopuiden hinta on noussut viidessä vuodessa vain 10 prosenttia. Todellinen korotustarve olisi ollut 20 prosenttia, jos hintoja olisi tarkistettu yhtä paljon kuin muut kulut ovat lisääntyneet.
"Polttopuun suhteellinen hinta on laskenut muihin korvaaviin polttoaineisiin, sähköön ja öljyyn verrattuna", Vanhala sanoo.
Pohjois-Pohjanmaalla poltetaan vuosittain noin 12 000 kuutiota puuta. Klapeja menee myös Norjaan ja Islantiin. "Pohjois-Pohjanmaalla on mahdollisuus lisätä polttopuun myynti 30 000-40 000 irtokuutioon", Vanhala arvioi.
Hänen mukaansa polttopuun kaupallisen kysynnän kasvulle on kolme syytä: hinta, ympäristöystävällisyys ja oman ajan säästö. Yhä useampi omakotiasuja haluaa halot kotiin toimitettuina.
Raaka-aine
on kallista
Raimo Mourujärvi sanoo, ettei halkojen myynti ole hyvästä kysynnästä huolimatta mikään kultakaivos. Raaka-aine on kallista, sillä kuljetuksineen ja veroineen kiintokuutio koivua maksaa noin 50 euroa. "Kuidun hinta on laskenut, mutta myyjäpuolella sen vaikutus tulee viiveellä."
Pudasjärvellä halkokauppaa tekevä Jouni Pintamo-Kenttälä kertoo, että sivutoimeksi polttopuiden myynti sopii hyvin. Hän korjaa puut omista metsistään, mutta sittenkin rinnalla on oltava perunoiden viljelyä.
"On melkoinen savotta hommata puut pinoon. Pitää olla kova sälli, että sillä hommalla saa leipänsä", Pintamo-Kenttälä nauraa.
Isolla-Syötteellä mökkejä huoltava Niilo Sarajärvi sanoo, että loma-asuntojen raju rakentaminen näkyy polttopuiden menekissä. Hänen mukaansa jatkuvasti lisääntyvät ulkomaiset turistit eivät kuitenkaan ole niin kiinnostuneita takkatulista kuin kotimaiset matkailijat.
"Suomalaisilla takka on tulessa aina, ja se on hyvä asia, kun sähkö on kallista", Niilo Sarajärvi kertoo.