Muhkeamuskelinen mies pumppaa rautaa kuntosalilla. Viereen astelee toinen samankokoinen lihaskimppu, ja nostelee vastaavankaltaisen setin painoja. Kumpikin kyräilee toisiaan, röyhistelee rintakehäänsä. Voidaanko mitenkään erottaa, kumpi miehistä kykenee tuottamaan enemmän voimaa eli on loppupeleissä kovempi äijä?
Voidaan. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Hytkeessä on nimittäin kehitetty maksimivoimamittari, joka arvioi käyttäjänsä lihasarsenaalia. Kellon kaltainen, ranteeseen kiinnitettävä mittari mittaa, kuinka paljon ihminen voi enimmillään nostaa. Kun kuntoilija tempaisee ylös jonkin painon, laite kertoo, kuinka suuren painon hän maksimissaan juuri käyttämällään voimalla voisi nostaa.
"Jos nostat esimerkiksi jalkakyykyssä 100 kiloa, laite kertoo, että pystyisit vielä nostamaan150 kiloa", tutkijayliopettaja Manne Hannula Hytkeestä kuvailee.
Maksimivoimamittaria voi hyödyntää esimerkiksi kuntosaliharjoittelussa. Hannula vertaa sitä sykemittariin, joka juoksulenkillä tai hiihtäessä kertoo sydämen sykkeeseen perustuen suorituksen tehon. Maksimivoimamittari antaa vähän samankaltaisia suoritustietoja, mutta lyhytkestoisesta, nopeasta liikunnasta. Esimerkiksi tempaisu kun ei välttämättä pulssia juuri hetkauta, mutta vaatii kuitenkin voimaa.
Maksimivoimamittaria on kehitetty Hytkeessä vuodesta 2005 lähtien.
Alun perin yksinkertaista prototyyppiä on paranneltu vuosien mittaan sitä mukaa, kun erilaiset sensorit ja anturit ovat kehittyneet vähävirtaisempaan, pienempään ja tarkempaan suuntaan. Nyt tuotteelle haetaan kansallisia ja kansainvälisiä patentteja.
Ideaa on tutkittu laajemmallekin aina sen kaupallistamismahdollisuuksia, asiakasryhmiä, kilpailijoita ja kumppaneita myöten. Nähdäänkö siis piakkoin maksimivoimamittari jokaisessa ranteessa?
"Me olemme pieni keskus, ja viemme asioita eteenpäin pienillä voimavaroilla ja pitkällä tähtäimellä. Parasta aikaa valmistelemme langatonta versiota."
Maksimivoimamittariin ja muihin hyvinvointiteknologian uutuuksiin keskittyminen on osa OAMK:n hyvinvointiteknologian osaston opiskelijoiden arkea. Alaan perehtyy tekniikan yksikössä runsaat 100 ihmistä nelivuotisen koulutusohjelman ajan. He voivat suuntautua joko sairaalateknologian tai avopalvelun teknologian puolelle.
Osaston yhteydessä sijaitseva Hytke auttaa soveltamaan opittuja asioita käytäntöön.
Hytke tekee erittäin tiivistä yhteistyötä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä näkyy muun muassa erilaisina tilaustöinä. Yritykset voivat sen kautta saada opiskelijan tekemään heille tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Lisäksi ne voivat vuokrata Hytkeestä uusinta teknologiaa olevaa laboratoriokalustoa tutkimuksiaan varten.
"Hyvinvointiteknologia on tulevaisuuden ala, ja sillä liikkuu isot rahat", Hannula kuvailee. Läheskään kaikkea ei vielä osata hyödyntää.
"Suomeen mahtuisi vielä sata Hytkettä, ja kaikille riittäisi tekemistä."