Ruotsin päätös sallia uuden ydinvoiman rakentaminen on suurin käänne pitkään aikaan pohjoismaisessa energiapolitiikassa.
Torstai jää aikakirjoihin pohjoismaisena ydinvoimapäivänä. Ensin Fortum kertoi jättäneensä hakemuksen uuden ydinvoimayksikön rakentamiseksi Loviisaan. Heti sen perään kantautui Ruotsista todellinen energia-alan uutispommi. Maan porvarihallitus on päättänyt sallia uusien ydinvoimaloiden rakentamisen Ruotsiin.
Päätöksen merkittävyyttä korostaa se, että tähän asti Ruotsin energiapolitiikkaa on määrittänyt vuoden 1980 kansanäänestyksen tulos, jossa kiellettiin uuden ydinvoiman rakentaminen. Maan parlamentti linjasi äänestyksen jälkeen, että ydinvoimasta luovutaan kokonaan vuoteen 2010 mennessä.
Nyt tuo vuosi on pian käsillä, ja edessä on täysin päinvastainen tilanne.
Käytännössä kansanäänestyksen linjauksista on luistettu ja kauan sitten. Ruotsin energiahuollossa ydinvoimalla on jatkuvasti ollut iso rooli. Aikanaan edessä olisi silti nykyisten voimaloiden alasajo käyttö-iän päättymisen vuoksi, ja vastaava energia pitäisi jostain tuottaa ilmastoystävällisellä tavalla.
Ne keinot ovat vähissä. Ilmastopolitiikka leimaa muutenkin Ruotsin u-käännöstä. Rahamarkkinoista vastaava kristillisdemokraattien ministeri Mats Odell oli 30 vuotta sitten ydinvoiman vastaisen liikkeen kärkinimiä. Nyt hän on siirtynyt kannattamaan ydinvoimaa reaktorien parantuneen turvallisuuden ja ennen muuta ilmastonmuutoksen vuoksi.
Kaikkiaan Ruotsin hallituksen esittelemä energiapolitiikka tähtää siihen, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista katkeaisi. Tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa lisätään voimakkaasti. Vuoteen 2050 mennessä Ruotsin energiahuollon on määrä olla kokonaan päästötöntä.
Näitä tavoitteita pääministeri Frederik Reinfeldt aikoo epäilemättä esitellä moneen kertaan, kun toimii vuoden jälkipuoliskolla EU:n puheenjohtajana. Siihen ajanjaksoon osuu erittäin tärkeä Kööpenhaminan ilmastokokous, ja Ruotsin uskottavuus vaatii vahvaa kotimaista ilmastopolitiikkaa.
Nyt koko porvarihallitus oli siihen valmis. Tähän asti etenkin keskusta on ollut selkeän kielteinen uutta ydinvoimaa kohtaan.
Päätös ei tosin vielä merkitse, että jotain todella tapahtuisi. Uuden reaktorin rakentamisen valmistelu vie paljon aikaa, ja siihen mennessä Ruotsissa saattaa olla jo toisenlainen hallitus. Sosialidemokraatit, saati sitten vasemmistopuolue tai ympäristöpuolue eivät kaipaa ydinvoiman uutta tulemista. Edessä voi olla sitkeä kiistely ydinvoimasta yli blokkirajan.
Suomen tilanne on kokonaan toinen, sillä hallituksella on käsissään jo peräti kolme hakemusta uudeksi ydinvoimayksiköksi. Fortum jätti omansa eilen, sitä ennen olivat asialla Fennovoima ja TVO.
Fennovoima jo palkkaa väkeä riveihinsä, mutta Fortumin ja TVO:n hakemusten etuina on sijoituspaikka nykyisten ydinvoimaloiden viereen ja ennen muuta ratkaisu ydinjätteen loppusijoituksesta. Fennovoimalta se puuttuu.
On erittäin epätodennäköistä, että kaikki hakijat lupaa saavat. Suomen sähköntarve ei kolmea uutta voimalaa vaadi. Ennen päätöksiä odotettavissa on melkoinen rakentajaehdokkaiden välinen kädenvääntö.
Olkiluodon rakennustyömaan suuret vaikeudet eivät näytä pelottavan sen paremmin Suomessa kuin Ruotsissa. Hakijoiden on syytä kyetä aukottomasti osoittamaan, että Olkiluodon kaltaiset viiveet ja virheet eivät enää voi toistua.