Kunnan ainoa tankkauspiste Merijärvellä on hiirenhiljainen. Hiljaisuuteen on painava syy: huoltoaseman säiliöistä on polttoaine loppu.
Sekös merijärvisiä harmittaa. Tankkaamaan on hurautettava naapurikuntiin. "Kyllä täällä ihmiset kaipaavat huoltoasemaa, kun pitää ajaa esimerkiksi Alavieskaan tankkaamaan", merijärvinen Markus Ahonen kiteyttää paikkakuntalaisten tunnelmat.
Vaan kauan ei tankkausmatkoja enää tarvitse tehdä. Polttoaineongelmaan on Merijärvellä keksitty omaperäinen ratkaisu. Jatkossa ihmisten bensiinitarpeen tyydyttää kunta, joka ottaa vastuulleen polttoaineen myynnin.
Käytäntö on niin erikoinen, ettei edes Kuntaliitossa ole kuultu vastaavasta menettelystä.
"En ole koskaan törmännyt moiseen. Aivan varmaksi en pysty sanomaan, onko tällaisia tapauksia muualla Suomessa, mutta ainakaan minun tiedossani ei ole", Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Huovinen toteaa.
Bensa kiertänyt hitaasti
Merijärven kunta päätti laajentaa toimenkuvaansa mittarikentälle, kun mistään ei löytynyt yrittäjää edes kylmäasemalle. Oma bensa-asema kuitenkin koetaan tärkeäksi kuntalaisille ja kunnan imagolle.
Huoltoasema Merikeitaan pihalla jököttävistä Seon polttoainepistooleista on saanut vuodenvaihteen jälkeen vain eioota. Yrittäjä Erkki Paanasen mitta tuli täyteen, kun reilun tuhannen asukkaan kunnassa menovesi ei kiertänyt riittävän nopeasti.
"Meillä on aina seitsemän päivää aikaa maksaa saapuva polttoainekuorma. Kuorma ei kuitenkaan mene millään läpi seitsemässä päivässä. Meillä ei ole sellaista valuuttapuskuria, että voisimme näissä olosuhteissa jatkaa toimintaa", Paananen selvittää.
Autoilijoita kismittävän tilanteen vuoksi Merijärven kunnanhallitus nuiji maanantaina päätöksen, jonka perusteella kunta hankkii jatkossa polttoaineen säiliöihin. Merikeitaan nykyinen yrittäjä huolehtii käytännön myyntityöstä.
Tappioille jyrkkä ei
Kertyvä kate pannaan halki: toisen puolikkaan pitää kunta, ja toisella puolikkaalla yrittäjä maksaa vuokraa kunnan omistamasta Merikeitaan kiinteistöstä.
Polttoaineen myynnin on laskettu olevan sen verran kannattavaa bisnestä, ettei hommaa tarvitse tehdä tappiolla.
"Tämä ei missään nimessä kuulu kunnan toimialaan. Tähän ei siksi käytetä verorahoja tai muita kunnan varoja, vaan toimintaa pyöritetään polttoaineen myynnistä saatavilla katteilla", Merijärven kunnanjohtaja Kaija Eskola paaluttaa.
Vaan entäpä jos tuuliset polttoainemarkkinat osoittautuvat liian myrskyisiksi ja homman talouspuoli painuu pakkaslukemiin?
"Me seuraamme myynnin kehitystä ja katteita. Minä lähden siitä, että jos emme pääse vähintään nollatulokseen, silloin kunta ei ole tässä enää mukana", Eskola linjaa.
Kunta ei toisaalta laske saavansa polttoaineen myynnistä mitään isoja lisätuloja, vaan Eskolan mukaan hinnat pidetään kilpailukykyisinä.
Kuntaliiton Jarkko Huovinen ei näe mitään estettä sille, että kunta ottaa vastuulleen polttoaineen myynnin, kunhan asiaan ei liity kilpailullisia esteitä.
"Jos tähän löytyy joku, joka rupeaa myymään bensaa, kunta luopuu tästä toiminnasta. Nyt tähän ei vain ole saatu ketään yrittämään", kunnanjohtaja Eskola selvittää.
