Neuvostoliitossa pitkästä iästä olivat kuuluisia gruusialaiset (nyk. Georgia). 1960-luvulla maassa satavuotiaat ratsastivat, söivät jogurttia ja juoksivat yöjalassa. Vanhuustutkija Tapani Sihvola kertoo, että vanhimmat olivat tuolloin 167-vuotiaita ja maalla oli tuolloin 150-vuotiaiden kuoro.
– Vielä 1950-luvun alussa lääkärit saivat arvomerkkejä ja virkanimityksiä, kun kertoivat, että gruusialaiset ovat maailman pitkäikäisintä ja terveintä kansaa, koska Stalin oli gruusialainen.
Toinen selitys gruusialaisten pitkäikäisyyteen löytyy 1800-luvun lopulta, jolloin maa oli Suomen tavoin osa tsaarin Venäjää. Kun tsaari alkoi koota uutta armeijaa, suomalaiset menivät kutsuntalakkoon. Gruusialaiset toimivat viekkaammin.
– Gruusiassa mentiin papin puheille kysymään, löytyisikö kirkonkirjoista samanniminen setä tai isoisä, niin vaihdettaisiin paikkaa.
Sama nimenvaihto tehtiin myös vaimoille. Nämä naiset ja miehet herättivät sitten ihailua ja ihmetystä ratsastamisillaan, lauluillaan ja yöjuoksuillaan.