Maitotuotteiden valmistus ja myynti on tuulista työtä, ainakin jos Valion ylimmän johdon vaihtumistiheydestä voi jotakin päätellä. Toimitusjohtaja Harry Salonaho ilmoitti torstaina lähtevänsä "näkemyserojen" vuoksi, syitä sen enempää tarkentamatta. Häntä ennen Olavi Kuusela lähti 2003 luottamuspulan myötä, ja 1999 silloinen toimitusjohtaja Matti Kavetvuo siirtyi eläkkeelle 55-vuotiaana.
Tällä aikataululla Valio hakisi jälleen vuosien 2009-2010 vaiheilla uutta ykkösnimeä, kun Salonahon seuraaja olisi siinä vaiheessa jo kypsynyt. Ison ja Suomelle tärkeän yhtiön on syytä tehdä kaikkensa, että niin ei tällä kertaa käy. Mutta turhan tiheä johtajakierto ei liity vain toimitusjohtajan henkilöön, vaan koko yrityskulttuuriin ja omistuksen rakenteeseen.
Toinenkin tuottajien omistama elintarvikeyhtiö eli Raisio on kuohunut. Joitakin vuosia sitten Raision johto vaihtui tiuhaan, ja hiljattain yhtiö pani kiertoon lähes koko hallituksensa. Yhtiöt kytkeytyvät toisiinsa myös siinä, että ne ilmoittivat vain joitakin päiviä sitten aivan uudesta tuotekehittely-yhteistyöstä.
Valion kotimarkkinoilla Suomessa kilpailu vain kovenee, kun ruotsalainen Arla haukkasi perheyhtiö Ingmanin omistusta itselleen. Arla pääsee näin Valion kimppuun suoraan keittiön oven kautta. Tällaisessa tilanteessa Valiolla on oltava selkeitä näkemyksiä siitä, mitä se tekee ja kuinka.
Jos näkemyksiä olikin, niistä ei nähtävästi yksimielisyyttä syntynyt, ja Salonaho päätti lähteä. Valio joutuu tuulisena aikana etsimään uutta johtajaa itselleen. Sellaisen löytymistä voi vaikeuttaa, jos leviää näkemys, että omistajien kanssa on hankala löytää yhteistä linjaa. Tällä hetkellä yhtiön tilaan liittyy turhan paljon arvoituksia.