Oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella tasavallan ylin laillisuusvalvoja. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi juuri eläkkeelle, mutta seuraajaa hänelle ei ole vielä saatu valituksi. Tämä on poikkeuksellista.
Laillisuusvalvonta ei hetken viivästyksestä kärsi. Uuden oikeuskanslerin valinnasta on kuitenkin kehkeytynyt varjonyrkkeilyesitys, jossa on nähty myös yksi tyrmäys. Kehästä on uutistietojen mukaan talutettu ulos virkaa hakenut valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.
Helsingin Sanomien mukaan oikeusministeriö oli jo päättänyt ehdottaa hallitukselle virkaan Viljasta. Päätös kuitenkin vedettiin yllättäen pois valtioneuvoston yleisistunnon listalta toissa viikolla.
Näin olisi tapahtunut siksi, että Viljanen ei olisi kelvannut oikeuskanslerin nimittäjälle, presidentti Sauli Niinistölle. Niinistön suosikiksi virkaan on mainittu oikeustieteen tohtori, nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Myös varjonyrkkeilyyn kuuluvat kuitenkin väistöt ja hämäykset. Valinnan viivästyksen kerrottiin johtuvan siitä, että asiasta käytävä keskustelu "on vielä kesken". Sen jälkeen kerrottiin, että oikeusministeri vaihtuu. Ehdotuksen teko tulee näin uudelle ministerille.
Uusi ministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoikin viime viikolla käyvänsä asiakirjat läpi "perusteellisesti". Sen pohdinnan todennäköinen lopputulos on, että Häkkänen ehdottaa tehtävään Pöystiä, jota hallitus sitten presidentille esittää.
Nimityksenkäänteitä kommentoivat viime viikonloppuna sekä Niinistö itse että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Niinistö ei kertomansa mukaan ollut vaatinut ministeriössä uutta valmistelua.
Sipilä puolestaan myönsi keskustelleensa nimityksestä Niinistön kanssa, mutta kiisti presidentin vaatineen jonkun tietyn henkilön valitsemista. Kantansa presidentti voi silti välittää hallitukselle isommin vaatimattakin.
Outojen käänteiden syistä on erilaisia arveluja. Viljasta on ehditty epäillä demariksi, siis oppositiopuolueen mieheksi.
Todennäköisin syy Viljasen tien katkeamiseen lienevät kuitenkin hänen vahvat perusoikeuskorostuksensa. Oikeuskanslerina Viljanen pääsisi halutessaan sanomaan sanansa muun muassa tulevien tiedustelulakien ja perustuslain suhteesta.
Niinistö taas on useampaan otteeseen kiirehtinyt tiedustelulakien ripeää säätämistä.
Niinistöllä on oikeus nimittää korkeaan virkaan kenet haluaa. Presidentit ovat kautta aikain käyttäneet tätä oikeuttaan ohi hallituksen tahdon. Presidentti Tarja Halonen esimerkiksi sivuutti esittäjien tahdon Suomen Pankin ja sisäministeriön kansliapäällikön nimityksissä.
Olipa nimityskiemuran takana mitä tahansa, eri osapuolten tulisi kertoa tähän asti kuultua enemmän. Kansalaisilla on oikeus tietää tärkeistä nimityksistä nimien lisäksi taustoista ja myös mahdollisista erimielisyyksistä. Kyllä vakiintunut demokratia sellaisen kestää.