Suomalaisella rauhanturvaamisella on kunniakas historia. Noin 45 000 suomalaista on palvellut yli neljässäkymmenessä rauhanturva- ja kriisinhallin-taoperaatiossa vuodesta 1956 alkaen.
Työ jatkuu edelleen.
Tänä päivänä yli 550 suomalaista sotilasta rakentaa ja turvaa rauhaa yhteensä yhdessätoissa Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Naton ja erillisen liittouman sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Lisäksi noin 160 sotilasta on valmiudessa kriisinhallintaan tarkoitetuissa valmiusosastoissa.
Kriisinhallinnan tarve ei ole poistunut, vaikka sotien ja aseellisten konfliktien määrä on maailmassa vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Aikojen saatossa kriisit ovat muuttaneet muotoaan ja uhat ovat operaatioalueilla kasvaneet.
Tämän päivän monimuotoisiin kriiseihin on kyettävä vastaamaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään sotilaiden tehtävänä on monesti luoda konfliktialueelle riittävä turvallisuus, jotta esimerkiksi siviilikriisinhallinnan toimijat voivat aloittaa sisäisesti hajonneen maan jälleenrakentamisen.
Osallistumisellemme sotilaalliseen kriisinhallintaan on selkeät perusteet. Se on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista vaikuttamista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kysymys on kansainvälisestä vastuunkantamisesta ja yhteisen turvallisuuden ylläpitämisestä. Kriisinhallinta edesauttaa myös suomalaisten turvallisuutta ja ehkäisee uhkia maassamme.
Toisaalta kriisinhallintaoperaatiot tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää kansallista puolustuskykyämme. Operaatioissa voidaan harjaannuttaa niin palkattua henkilöstöä kuin reserviläisiäkin vaativissa olosuhteissa ja monilla johtamistasoilla. Samoin saamme kokemuksia sotavarusteistamme kenttäolosuhteissa. Niin ikään voimme verrata kyvykkyyksiämme muiden maiden kanssa ja ottaa tarvittaessa oppia toisten hyvistä käytänteistä. Voimme tuoda operaatioissa esiin myös omaa osaamistamme, ja siten vahvistaa kuvaa puolustuskyvystämme.
Sotilaallisen kriisinhallinnan merkitys Puolustusvoimien toiminnassa ilmenee myös siinä, että se on yksi Puolustusvoimien kolmesta päätehtävästä sotilaallisen maanpuolustuksen ja virka-avun ohella.
Osallistumme tänään monentyyppisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Sotilastarkkailijaoperaatiot, kuten UNTSO Lähi-idässä, edustavat perinteistä rauhanturvaamista. Niiden tarkoituksena on muun muassa valvoa tulitauko- ja rauhansopimusten toimeenpanoa sotilastarkkailijoiden toimin.
Joukkojen operaatioissa taas kansallisista sotilasosastoista muodostetut kriisinhallintajoukot edesauttavat luomaan toiminta-alueillaan turvallisuutta ja vakautta esimerkiksi vartioinnin ja partioinnin keinoin. Libanonissa käynnissä oleva Yhdistyneiden kansakuntien UNIFIL-operaatio on tällä hetkellä Suomen suurin kriisinhallinnan joukko-operaatio. Kriisinhallintaan liittyy nykyisin yhä enemmän kouluttamista ja neuvontaa. Tällaisissa operaatioissa kohdealueiden viranomaisia edesautetaan kehittämään omia suorituskykyjään turvallisuuden ylläpitämiseksi ja alueen vakautta-miseksi. Suomi osallistuu koulutustehtäviin nykyisellään Afganistanissa, Irakissa, Malissa ja Somaliassa.
UNIFIL-operaatio on esimerkki sotilaallisen kriisinhallinnan monipuolisesta toteutumisesta ja monikansallisesta yhteistyöstä. Noin puolet operaation reilusta 330 suomalaisesta sotilaasta kuuluu irlantilais-suomalaiseen pataljoonaan, jonka suomalaisessa osastossa toimii myös virolainen joukkue. Toinen puoli suomalaisista on osa ranskalaista reservipataljoonaa, jossa suomalainen komppania vapautti operaatiosta vastaavankokoisen ranskalaisen joukon tämän vuoden huhtikuun alussa.
Sotilaallisesta näkökulmasta kiinteä yhteistyö monen eri kansallisuuden kanssa parantaa sekä toimintatapojemme että järjestelmiemme yhteensopivuutta. Samoin joukkomme koko mahdollistaa operaation kansallisen ohjaamisen ja sen huollon tehokkaasti. Suomalaisen komppanian liittyminen ranskalaispataljoonaan on myös osoitus eurooppalaisesta yhteisvastuusta ja keskinäisestä avunannosta. Suomi vastasi näin konkreettisesti Ranskan esittämään avunantopyyntöön, joka liittyi Pariisissa marraskuussa 2015 tapahtuneisiin terrori-iskuihin. Voimassaoleva lainsäädäntö mahdollisti tuen antamisen tällä tavalla.
Puolustusvoimat osallistuu tänään vahvasti kriisinhallintaan yhteisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sotilaallinen kriisinhallinta tukee kotimaan puolustusta parantamalla henkilöstömme osaamista sekä joukkojemme ja järjestelmiemme kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Jatkamme aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää, että jatkamme sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa keskittymistä Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavampiin operaatioihin.
Jarmo Lindberg on Puolustusvoimain komentaja.