Venäjän suunnitelma hinata kelluva ydinvoimalaitos Akademik Lomonosov Pietarista Murmanskiin herättää kysymyksiä naapurimaissa. Hinauksen on määrä tapahtua ensi vuonna, ja erityisesti Norja on huolissaan rannikkonsa turvallisuudesta. Asiasta kertoi sunnuntaina Hufvudstadsbladet.
Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana vierailee heinäkuun puolivälissä Pietarissa tutustumassa hankkeeseen. Laitosta viimeistelevä Rosenergoatom suunnittelee koekäyttävänsä laitosta Pietarin telakalla, mutta Tiippanan mukaan ei ole varmaa, toteutuuko tämä suunnitelma.
- Venäjän viranomaiset eivät ole vielä saaneet hakemusta käyttöönotosta ja käynnistämisestä. Kyllähän se lisämausteensa tuo, jos laitosta koekäytetään keskellä suurkaupunkia. Silloin on kyllä syytä aika perusteellisesti varautua häiriö- ja onnettomuustilanteisiin, Tiippana sanoi STT:lle.
Tiippana arvelee, että koekäyttö olisi yksinkertaisempaa tehdä Murmanskissa, jossa Venäjällä on tapana ladata ydinkäyttöisiä jäänmurtajiaan. Pietarin kaupunki saattaa suhtautua nihkeästi koekäyttöön, varsinkin jos se osuu yhteen jalkapallon MM-kisojen 2018 kanssa, jonka otteluita pelataan kesäkuun puolivälissä myös Pietarissa.
Epävarmaa on myös, kuinka paljon laitosta on tarkoitus koekäyttää. Polttoaineen aktiivisuus ja riski kasvaa sen mukaan kun tehoa korotetaan.
Tyhjä laitos ei eroaisi tavallisesta laivasta
Tiippanan mukaan kyseessä on melko pieni laitos, jossa on kaksi reaktoria, sähköteholtaan yhteensä 70 megawattia. Akademik Lomonosov on tarkoitus viedä Murmanskista Itä-Siperian Pevekiin, joten matka Pietarista Murmanskiin on vasta ensimmäinen vaihe pitkässä kuljetuksessa.
Jos koekäyttö siirtyy Murmanskiin, ovat kuljetuksen riskit tietenkin pienemmät.
- Jos se hinataan tyhjänä, niin se on laiva siinä missä muutkin, Tiippana sanoo.
Myös ympäristöjärjestö Greenpeace toivoo, että laitoksen koekäyttö siirtyy Pietarista muualle ja että se kuljetetaan Murmanskiin tyhjänä. Energiavastaava Jehki Härkösen mukaan tällainen ratkaisu vähentäisi riskiä selvästi, vaikka hanke on kokonaisuudessaankin Greenpeacen mielestä erittäin kyseenalainen.
- Eihän tämä ole järkevä hanke miltään osin, kun se laitos pitää kuitenkin hinata vielä koko Jäämeren poikki, Härkönen sanoi STT:lle.
Mahdollisista mielenosoituksista päätetään Härkösen mukaan tuonnempana.
Norjassa suuri huoli hankkeesta
Suunniteltu hinaus herättää erityistä huolta Norjassa, jossa pelätään 144-metrisen voimalan haaksirikkoutuvan Atlantin tyrskyissä Norjan rannikolle, mistä seuraisi merkittävää haittaa muun muassa Norjan matkailu- ja kalataloudelle.
Norjan ulkoministeri Börge Brende otti hinaushankkeen esille viime viikolla tavatessaan ulkoministeri Timo Soinin (uv.). Koska hinaus todennäköisesti tapahtuu kansainvälisillä vesillä, ei rantavaltioilla ole mahdollisuutta puuttua siihen. Brende haluaisi, että Pohjoismaat yhdessä vaatisivat venäläisviranomaisilta tietoja kuljetuksesta ja siihen liittyvistä riskitekijöistä.
Soini sanoi HBL:lle ymmärtävänsä norjalaisten huolia ja toteaa, että Suomi suhtautuu ydinturvallisuuteen ja merioikeuteen suurella vakavuudella.
Norjan huoli kumpuaa osin historiallisesta kokemuksesta. Vuonna 1994 venäläinen alus Murmansk irtautui hinauksesta ja ajelehti jouluaattona karille lähellä norjalaista Sörvärin kaupunkia. Laivaa oltiin hinaamassa Intiaan romutettavaksi.
Yli 200 metriä pitkä ja 13 000 tonnia painava alus jäi niille sijoilleen ruostumaan. Aluksen omistava, Arabiemiraateista oleva yhtiö ei siirtänyt laivanrähjää Norjan vaatimuksista huolimatta.
Lopulta Norja päätti siirtää laivan omalla kustannuksellaan. Purkuoperaatio maksoi sille yli 300 miljoonaa kruunua (yli 30 miljoonaa euroa).
- Sen (Akademik Lomonosov) haaksirikko olisi monin verroin Murmanskia pahempi tapaus, varoitteli norjalainen työväenpuolueen kansanedustaja Eirik Sivertsen High North News -verkkolehdelle.