Britannian pääministeri Tony Blair astuu tänään torstaina todistamaan lordi Huttonin eteen osallisuudestaan tai osattomuudestaan asetarkastaja David Kellyn kuolemaan.
Panokset ovat kovat - korkeimmillaan Blair joutuu pelaamaan pääministerin valtaistuimesta.
Kolmatta viikkoa kestänyt ja vielä ehkä syyskuun puoliväliin pitkittyvä Blairin neuvonantajien, virkamiesten, vakoilupäälliköiden, poliitikkojen ja toimittajien kuulustelu ei ole sinänsä paljastanut Irakista mitään uutta.
Hutton on vahvistanut tiedot siitä, että syyskuussa 2002 julkaistu raportti "Irakin joukkotuhoaseet" sisälsi paljon virheitä. Puolustusministeriön neuvonantaja ja YK:n Irakin asetarkastaja David Kelly oli ollut oikeassa, kun hän oli vihjannut usealle eri journalistille, että Britannian vakoojalaitosten keräämiä tietoja oli vääristelty poliittisiin tarkoitusperiin.
Irakilla ei ollut länsivaltoja tai edes naapurimaita uhkaavia joukkotuhoaseita. Sillä ei ollut yhteyksiä al-Qaidaan. Se ei ollut ostanut ydinpommin tarveaineita afrikkalaisesta valtiosta.
Kaikki tämä oli Blairin hallituksen tiedossa ennen tuota syyskuussa 2002 julkaistua kohuraporttia ja ennen Irakin valloitussotaan lähtemistä. Huttonin selvityksen tähänastisiin paljastushelmiin kuuluu pääministerin kansliapäällikön Jonathan Powellin sähköpostiviesti.
Powell oli kirjoittanut sen vain muutamaa päivää ennen raportin lopullisen version julkaisua. Powell totesi viestissään, ettei todistusaineistoa Irakin joukkotuhoaseiden muodostamasta uhasta ole ja ettei raportissa myöskään niin väittää.pidä
Mutta Tony Blair kirjoitti raporttiin esipuheen, jossa hän varoitteli Irakin muodostamasta "välittömästä ja vakavasta uhasta" Britannialle.
Blair toimi ehkä "hyvässä uskossa"
Lordi Huttonin, parlamentin ylähuoneen tuomarijäsenen tehtävänä on selvittää tutkinnassaan vain se, mitkä syyt johtivat David Kellyn surmaamaan itsensä. Blair itse oli mukana Huttonin tehtävänasettelussa - eipä ihme, ettei Huttonin toimeksiantoon kuulu Irakin valloitussodan todellisten syiden penkominen.
Blairin olisi silti osoitettava esiintymisessään, että hän toimi "hyvässä uskossa" varsinaista valloitusta edeltäneen kiihkeän propagandasodan aikana.
Sen ohella Blairin olisi osoitettava Huttonille ja Britannian kansalle, etteivät kaikki "jäljet johda sylttytehtaalle".
Hutton on nimittäin pakottanut Blairin koneiston paljastamaan valtaisan määrän keskinäisiä sähköpostiviestejä. Ja ainakin nyt ne antavat sen vaikutelman, että Blair oli vähintäinkin tietoinen ellei suorastaan osallinen valtavien paineitten kasaamiseen tohtori Kellyn niskaan.
Puolustusministeriö, ilmeisesti ministeri Geoff Hoonin siunauksella, kuulusteli häikäilemättömästi Kellyä hänen yhteyksistään journalisteihin. Kellyä myös uhkailtiin uran katkaisulla, ellei hän antaisi hallitusta myötäilevää todistajanlausuntoa parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle heinäkuun puolivälissä. (Kellyn ruumis löydettiin metsästä kaksi päivää tuon istunnon jälkeen.)
BBC:kin on ryvettynyt
BBC on kyllä ollut oikeassa raportoidessaan hallituksen vääristelleen tiedustelukoneiston tietoja poliittisiin tarkoitusperiin. Mutta Kelly-jupakan yksi päähenkilö, BBC:n toimittaja Andrew Gilligan on itse osoittautunut melkoisen epäluotettavaksi hahmoksi.
Ja BBC:n maapallon kaikkiin ääriin kailotettu täydellinen riippumattomuus näyttää Huttonin tutkimuksen jälkeen epäilyttävältä. Niin rutiininomaisesti ja raskaasti Blairin hallitus vahtii ja yrittää vaikuttaa BBC:n uutisointiin.