Kapakoissa juominen ei Suomessa todennäköisesti halpene, vaikka alkoholin verotusta kevennetään.
"En usko että, vaikutus on hirveän suuri", arvelee Aimo Markus, Tervahovin baarimestari ja Suomen Baarimestarien ja kannattajien kerhon varapuheenjohtaja.
Alkoholitutkija on samaa mieltä. Stakesin erikoistutkija Esa Österberg epäilee, että ravintolat pistävät veronalennusten hyödyn omaan taskuunsa, sillä hintavaikutus jäisi joka tapauksessa pieneksi.
Markuksen mukaan useilla ravintoloilla jo pitempään ollut paineita nostaa alkoholijuomien hintoja. Jos ja kun hinnat eivät alene, menee veronalennuksen etu ravintoloiden katteeseen.
"Jossain paikoissa hintojen alentaminen saattaa olla kilpailukeino", Markus aprikoi. Halvempi viina palvelisi todennäköisesti parhaiten lähiöiden kapakoiden asiakaskuntaa.
Veronalennusten painottuminen viinaksiin oluiden sijasta on baarimestarin näkökulmasta hyvä asia.
Varsinaisen alkoholijuoman osuus drinkkien hinnasta on keskimäärin vähän yli puolet. Siten hinnanalennuksen ero pysyy suurin piirtein samoissa senteissä.
Alennukset
kymmenissä senteissä
Raju olutveron alennus vaikuttaisi tuopillisen hintaan tehokkaammin kuin viinaveron alennus drinkkeihin.
Markus arvioi drinkkien halpenevan kapakoissa korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä, oluttuopin maksimissaan 20 senttiä.
Tästä lähtien raa'an viinan tilaamiseen voi tulla suurempi houkutus, sillä paukkujen hinnoissa on eniten laskemisen varaa.
Muutokset ovat niin pieniä, että asiakkaat tuskin siirtyvät suurella joukolla väkevien juomiseen ravintoloissa.
Ravintoloiden näkökulmasta suurin muutos voikin olla kotijuopottelun lisääntyminen. Siitä voi seurata ongelmia.
"Toivon tietysti, ettei alkoholin käyttö siirry kotioloihin. Kyllähän se Alkosta osto tulee lisääntymään, mutta sen näkee sitten pitemmällä ajanjaksolla", Markus sanoo.
Alkoholitutkija Österberg myöntää, että väkevien viinojen halpeneminen Suomessa sekä Virosta tuonnin rajoitusten poistuminen viittaisivat siihen, että suomalaiset joisivat entistä enemmän kotona.
"Jos hintasuhde muuttuu, sen pitäisi tietää kulutuksen siirtymistä, mutta kun ravintoloissa tehdään muutakin", Österberg muistuttaa ja heittää kysymyksen: Miksi ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan samoja tai hieman halvempia hintoja kapakoissa, kun ovat tehneet niin tähänkin asti.
Edes juottamiseen tanssin ja ohjelman sijasta panostavien kapakoiden Österberg ei usko saavan tai tavoittelevankaan suurta kilpailuetua, siksi vähäinen alennusvara on.
Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan nousevan nykyisestä 9,3 litrasta 11 litraan henkeä kohti vuodessa. Painotuksen luulisi siirtyvän kirkkaisiin, kun ne kerran eniten halpenevat, mutta asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
"Eiväthän ihmiset juo alkoholia sen mukaan, mikä on halvinta", Österberg sanoo.
Toisaalta halvan humalan hakijan kannattaa veroalenkin jälkeen juopotella keskioluen voimalla, jos tarkastellaan vain hintaa, joka puhtaalle alkoholille eri juomissa kertyy.
Turha on sadatella viinien vaisua veronalennustakaan. Viinien hintaero Suomen ja Viron välillä ei ole lähellekään samaa luokkaa kirkkaisiin verrattuna. Sama pätee myös oluisiin.
Alkoholitutkija Österberg kummastelee myös, miksi ravintoloitsijat vastustavat sulkemisaikojen aikaistamista. Hänen logiikkansa mukaan ihmiset tulisivat aikaisemmin kapakkaan ja jättäisivät pohjat juomatta.
"Aikoinaan kapakkaan mentiin yhdeksältä ja lähdettiin pois puolilta öin. Jos humalluttiin, niin ainakin baarin antimista", iältään noin viisikymppinen Österberg muistelee.