SDP avasi viikonloppuna vaalipelinsä vaatimalla nollatuntisopimusten kieltämistä. Puolue aikoo puuttua asiaan, jos se on seuraavassa hallituksessa.
Demarien vaalipäällikkö, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo, että työehtosopimuksissa minimituntimäärä viikossa voisi olla 18 tuntia.
– Jonkinlainen minimituntimäärä pitää olla. Ensisijaisesti se pitää määritellä työehtosopimuksissa. Jos työehtosopimuskumppanit eivät pysty sopimaan asiasta, sitten lainsäätäjien pitää puuttua.
Tuppurainen sanoo, että demarit on avoin keskustelulle minimituntimäärästä. Vaalipäällikkö painottaa, että nollatuntisopimukset ovat täysin kohtuuttomia työntekijöille.
– Ei voi suunnitella elämää. Ei voi laskea, paljonko tulee palkkaa. Se on kohtuuton tilanne.
Tuppurainen sanoo, että myös yhteiskunnan näkökulmasta nollatuntisopimus on kyseenalainen järjestely.
– Käytännössä sellainen työntekijä joutuu hakemaan sosiaaliturvaa toimeentulonsa kattamiseksi. Voi kysyä, että käyttävätkö yritykset nollatuntisopimuksia keinona sysätä vastuuta sosiaaliturvan puolelle, joka on yrityksille ikään kuin piiloyritystukea.
Elinkeinoelämän keskusliiton lakimies Mika Kärkkäinen pitää 18 tunnin minimityöaikaa viikossa epärealistisena vaihtoehtona.
– Työpaikkojen määrä laskisi runsaasti. Sillä olisi katastrofaalisia työllisyysvaikutuksia, että heitetään joku luku, jota pitää noudattaa pakkotyöaikana.
Kärkkäinen painottaa, että työtä ei vain aina ole tarjolla 18 tuntia viikossa.
– Ei meillä sellaistakaan tilannetta voi olla, että maksetaan tekemättömästä työstä.
Nollatuntilaisten määrästä ei tarkkaa tietoa
Hallitusneuvos Susanna Siitonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, ettei nollatuntilaisten määrästä tai heidän elämäntilanteestaan ole tehty tutkimuksia.
SAK:n vastaava työehtoasiantuntija Katarina Murto arvioi, että nollatuntilaisia on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Murto lisää, että kaikki työntekijät eivät ole opiskelijoita, joille käytäntö saattaa joissain tapauksissa sopia vakituisia työtunteja paremmin.
– Kyllä niitä on kaikissa ryhmissä, ja niitä tulee koko ajan enemmän tietoon liittojen kautta. Liitot ovat viestineet, että nollatuntisopimuksia on käytetty yhä enemmän.
– Meillä on tiedossa lukuisia tapauksia, joissa nollatuntisopimuksella työskennellyt työntekijä on tehnyt täysiä tunteja useita kuukausia, mutta työnantajan kanssa on tullut joku erimielisyys, minkä jälkeen työtunnit on perusteetta tiputettu nollaan. Työntekijää ei ole kuitenkaan irtisanottu, ja jos työntekijä irtisanoutuu, hänelle tulee periaatteessa karenssia.
Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala sanoo, että kaupan alalla minimituntimäärä viikossa on neljä. Esimerkiksi opiskelijoiden kanssa tehdään erikseen puitesopimuksia, joissa työntekijä kutsutaan tarvittaessa töihin, jos esimerkiksi omilla osa-aikaisilla työntekijöillä ei pystytä paikkaamaan työtarvetta.
– Tämä puitesopimusmalli on neuvoteltu yhdessä PAMin kanssa. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä töistä. Malli on koettu kaupan alalla hyväksi, ja se lähtee työntekijän halusta.
Entä opiskelijat, jotka haluavat tehdä vähemmän kuin 18 tunnin viikkoa?
Tuppuraisen mukaan minituntimäärissä pitäisi olla joustoa alaspäin, jos työntekijä niin haluaa.
Suomen ylioppilaskuntien liiton työelämäasioista vastaava Petra Peltonen on samoilla linjoilla Tuppuraisen kanssa.
– Joillekin on hyvä asia, että pystyy joustavasti tekemään töitä yhtä aikaa opiskelun kanssa. Toisaalta, nollatuntisopimuksessa on ongelmansa: opiskelija on voinut tehdä töitä tavallisesti yhden tai kaksi vuoroa viikossa, ja sitten tuleekin viikkoja, ettei ole lainkaan töitä.