– Kehitysyhteistyörahat ovat vapaata riistaa, jolle valtion budjetissa on paljon ottajia, kommentoi kehityskysymysten asiantuntijajärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen hallituksen päätöstä siirtää 3 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetin kehitysavusta ulkomailla toimivien lähetystöjen toimintaan.
Ylen tv1:n Ykkösaamussa lauantaina vieraana ollut kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) piti käsittämättömänä, että kehitysyhteistyöstä otetaan varoja lähetystöverkon rahoitukseen. Paateron mukaan asiassa tapahtui myös tietokatkos, sillä lähetystöverkkoa puolustanut ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei tiennyt, mistä rahat aiotaan ottaa.
Paateron mukaan rahaa on kiinni pitkäaikaisissa hankkeissa, joten vaarassa on akuuttien kriisien rahoitus. Paateron mukaan on mahdollista, että rahat ovat pois esimerkiksi Ebolan vastaisesta taistelusta.
– En yhtään ihmettele kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) reaktiota, se on ministerille kova paikka. Kehitysyhteistyörahat tuntuvat olevan helppo luukku käydä pyörähtämässä, kun tarvitaan rahaa. Edellyttää koko hallituksen laajempaa siroutumista ja tukea, että näin ei tapahtuisi. Toivottavasti tämä päätös ei enteile enempää, Lappalainen sanoo.
Lappalaisen mukaan rahojen siirrolla oli nyt äärimmäisen huono ajoitus kansainvälisen politiikan kannalta.
– Etenemme kohti supervuotta 2015. Kehitysmaat ovat painostaneet rikkaat maat heinäkuussa kehitysrahoitusneuvotteluihin Addis Abebaan, Etiopiaan. Neuvotteluissa on paljon panosta pelissä, koska syyskuussa on YK:n uusi kehitysohjelma Post 2015 ja ilmastointineuvottelut ovat Pariisissa joulukuussa 2015.
– Neuvottelut ovat selkeä signaali kehitysmailta, että rikkaiden maiden pitää alkaa lunastaa lupauksia ja iskeä kortteja pöytään, millä pelimerkeillä kehitysagendaa ja ilmastotoimia aletaan rahoittaa. Löytyykö todella tahtotilaa?
Lappalaisen mukaan Suomi ei ole ainoa rikas maa, joka on ottanut askeleita taaksepäin.
– Ainakaan se ei helpota neuvotteluita kehitysmaiden kanssa siinä, että löytyisi yhteisymmärrys sekä kehitykseen että ilmastotalkoisiin.
Lappalaisen mukaan kehitysrahoitus ei tarkoita pelkästään valtioiden antamaa virallista kehitysapua, vaan on puhuttu myös veroparatiiseista ja rahoitusmarkkinaverosta. Mitkä ovat tulevaisuuden instrumentteja, joilla rahat saadaan kokoon?
– Joidenkin arvioiden mukaan kehitysohjelman läpiviemiseen tarvitaan noin 250–300 miljardia dollaria vuodessa. Tällä hetkellä kehitysapu on noin 140–150 miljardia dollaria eli mennään noin 50 prosentin alijäämällä.
Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta on edelleen tavoite. Se tarkottaisi noin 1,5 miljardia euroa kehitysapuun. Nyt vajausta Suomen tavoitteesta on 500 miljoonaa euroa.
Kansalaisjärjestöissä ymmärretään, että taloudellisesti tiukkana aikana jokaiselta sektorilta leikataan. Järjestöt vain pelkäävät, että tulevinakin vuosina leikataan, koska talousennusteet eivät näytä hyviltä.
Muissa Pohjoismaissa 0,7 prosentin osuus bkt:sta on saavutettu jo vuosia sitten ja siitä on pidetty kiinni. Esimerkiksi Ruotsissa päätettiin alkuvuonna leikata kehitysyhteistyöstä, mutta tasoa ei missään tapauksessa haluttu leikata alle 0,7:n.