Helsingin hovioikeus on vapauttanut Helsingin Sanomat maksamasta korvauksia taannoisen Nostokonepalveluun liittyneen uutisoinnin takia.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toissa vuonna Sanoma Osakeyhtiön yhteensä 2,6 miljoonan euron korvauksiin Helsingin Sanomien uutisten takia.
Uutisissa kerrottiin Nostokonepalvelu-yhtiöön liittyneistä veropetosepäilyistä, joista ei lopulta nostettu syytettä. Runsas 2,5 miljoonaa euroa oli vahingonkorvauksia Nostokonepalvelulle, noin 80 000 euroa taas korvauksia henkisistä kärsimyksistä yhtiön omistajille.
Uutisista ei nostettu herjaussyytettä Helsingin Sanomia vastaan, vaan asiaa käsiteltiin oikeudessa ainoastaan riitajuttuna.
Laamanni korosti sananvapautta
Hovioikeuden ratkaisun mukaan Helsingin Sanomien uutisointi sisälsi totuudenvastaisia väitteitä ja antoi lukijoille osittain väärän kuvan asiasta, mutta varsinaisten rikosepäilyjen suhteen uutiset olivat totuudenmukaisia.
Kaikki kolme hovioikeuden neuvosta oli yhtä mieltä siitä, ettei Helsingin Sanomien tarvitse maksaa korvauksia Nostokonepalvelulle.
Yksi neuvoksesta esitti kuitenkin eriävän mielipiteen, jossa Helsingin Sanomien uutisointia puolustettiin voimakkaasti. Laamanni Iiro Kartano katsoi, että lehdellä on ollut oikeus ja jopa velvollisuus kirjoittaa Nostokonepalveluun liittyvistä rikosepäilyistä.
Kartanon mukaan tapaus oli yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen merkittävä, koska huomattavan osan yhtiön osakkeista omisti Verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi. Lehdistön tehtävä valvoa yhteiskunnallista vallankäyttöä kuuluu sananvapauden ydinalueeseen.
Kartanon lisäksi päätöksen tekivät hovioikeuden neuvokset Risto Jalanko ja Anita Stenberg.
Tappiot arvioitua pienemmät
Hovioikeus arvioi Nostokonepalvelun kärsimät tappiot huomattavasti pienemmäksi kuin käräjäoikeus. Rikosepäilyjä koskeva uutisointi aiheutti hovioikeuden mukaan yhteensä noin 0,3 miljoonan euron vahingot, kun käräjäoikeus arvioi vahinkojen olleen 2,5 miljoonaa euroa. Nostokonepalvelu vaati noin 4,2 miljoonan euron korvauksia sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.
Hovioikeus laskee, että Nostokonepalvelun väittämä liikevaihdon menetys perustui arvioon kovasta liikevaihdon kasvusta. Liikevaihdon olisi pitänyt kasvaa yli 50 prosenttia kahdessa vuodessa. Hovioikeuden mukaan myös kiinteiden kulujen pitäisi tuolloin kasvaa, joten vahingon määrä pitää laskea käyttökatteen perusteella. Nostokonepalvelun johtajien todettiin puhuneen ristiriitaisesti kulujen kasvuun liittyvistä seikoista.
Nostokonepalvelu hakee valituslupaa KKO:lta
Helsinki Nostokonepalvelu-yhtiö hakee korkeimmalta oikeudelta (KKO) valituslupaa Helsingin hovioikeuden maanantaiseen päätökseen. Yhtiön mielestä hovioikeuden linja eroaa aiemmasta oikeuskäytännöstä.
Nostokonepalvelu ihmettelee hovioikeuden kantaa, jonka mukaan tapauksessa ei ollut olemassa erityisen painavia syitä korvata taloudellista vahinkoa, kun aiemmin lehtimiestavan vastainen menettely on katsottu syyksi korvauksiin.
Hovioikeus asetti yhtiön mielestä myös tavallista suuremmat vaatimukset herjauksen tunnusmerkistön täyttymiselle.
Nostokonepalvelu katsoo käräjäoikeuden ja hovioikeuden perustelleen päätöksiään monelta osin yhdenmukaisesti, vaikka lopputulos olikin täysin erilainen. Molemmat oikeusasteet totesivat, että Helsingin Sanomien uutisoinnissa oli virheellisyyksiä.
Nostokonepalvelu-jupakan vaiheet:
- 2.10.1996. Helsingin Sanomat (HS) julkaisee uutisen, jonka mukaan poliisi tutkii Nostokonepalveluun liittyviä veropetosepäilyjä.
- 7.11.1996. Keskusrikospoliisi aloittaa esitutkinnan kotietsinnöillä Nostokonepalvelun ja nostureita siltä vientiä varten ostaneen Watrex-yhtiön tiloihin.
- 17.5.1997. Verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi pidätetään kuulusteluja varten. Häntä epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja avunannosta törkeään veropetokseen.
- 29.4.1998. Kihlakunnansyyttäjä Tommi Teuri päättää olla nostamatta syytteitä Tammea, Nostokonepalvelun omistajia Kalervo ja Toivo Niemistä tai Watrexin toimitusjohtajaa Raimo Ståhlbergia vastaan.
- 18.5.1998. TV1:n MOT-ohjelman mukaan Teuri painostettiin luopumaan syytteistä.
- 5.6.1998. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen määrää uuden syyteharkinnan.
- 6.11.1998. Myös kihlakunnansyyttäjä Antti Vuorenmaa päättää olla nostamatta syytteitä.
- 16.10.2000. Nostokonepalvelu vie oikeuteen 25 miljoonan markan (4,2 me) korvauskanteen HS:ää vastaan.
- 29.6.2001. Helsingin käräjäoikeus tuomitsee HS:n maksamaan Nostokonepalvelulle 15 miljoonan markan (2,52 me) korvaukset lehden uutisoinnin yhtiölle aiheuttamista taloudellisista vahingoista. Kalervo ja Toivo Nieminen saavat kumpikin 230 000 markan (38 700 e) korvaukset henkisistä kärsimyksistä. Sekä Sanoma Oy että Nostokonepalvelu valittavat hovioikeuteen.
- 5.7.2001. Kihlakunnansyyttäjä Vuorenmaa päättää, että Saksasta saatu uusi aineisto ei anna aihetta syytteiden nostamiseen veropetosjutussa.
- 22.8.2001. Valtakunnansyyttäjänvirasto ottaa Vuorenmaan tuoreimman päätöksen syyniin virastoon tulleen kantelun takia.
- 28.3.2002. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen päättää, että Vuorenmaan päätöstä ei ole syytä muuttaa.
- 17.11.2003 Helsingin hovioikeus hylkää Nostokonepalvelun kanteet eli vapauttaa Sanoma Osakeyhtiön maksamasta korvauksia.