Tuoreen taloustieteen väitöskirjan mukaan liikunta lapsena on yhteydessä vuosien päähän koulutus- ja työurien kehitykseen. Tutkimustulosten mukaan liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päättyessä parempi koulumenestys ja aikuisena korkeampi koulutustaso sekä korkeammat ansiotulot.
Kauppatieteiden maisteri Jaana Karin mukaan liikunnallisesti aktiivisten lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi verrattuna vähän liikkuneisiin.
– Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi. Työurien osalta liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli aikuisena korkeammat ansiotulot ja parempi työmarkkinoille kiinnittyminen, eli heillä oli keskimäärin vähemmän työttömyyskuukausia ja enemmän työllisyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähän liikkuneilla, Kari sanoo.
Liikunnan yhteydet koulutus- ja työuriin ovat Karin mukaan taloustieteen näkökulmasta kiinnostavia, koska Suomessa kuten muissakin länsimaissa väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä mahdollisimman pitkään.
– Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä, Kari sanoo.
Tutkimuksessa on seurattu samoja henkilöitä vuodesta 1980. Liikuntatiedot eri ikävaiheissa on saatu Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimuksesta, jota koordinoi Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus.
Kauppatieteiden maisteri Jaana Kari väittelee Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26. tammikuuta. Taloustieteen väitöskirjoan englanninkielinen otsikko on ”Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes”. Vastaväittäjänä toimii professori Ismo Linnosmaa Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 Vanhassa juhlasalissa.
