Ruotsalaisministerien puheet puolustuskaluston yhteisomistuksesta kumpuavat halusta myydä JAS Gripen -hävittäjät Suomelle, arvioi maanpuolustuskorkeakoulun pääopettaja. Everstiluutnantti Timo Ristimäki uskoo, että hävittäjiä tarjotaan 2020-luvulla vanhentuvien Hornetiemme tilalle.
Myös muun puolustusteknologian myynti kiinnostaa ruotsalaisia, sillä maalla on mittava puolustusvälineteollisuus.
Ruotsalaisministerien puheissa näkyvät Ristimäen mukaan myös maan armeijan kovat budjettipaineet, sillä vuonna 2010 aloitettu siirtyminen asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan on kallis prosessi. Tämän vuoksi Ruotsi etsii säästöjä muun muassa pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström puhuivat vahvasti puolustuskaluston pohjoismaisen yhteisomistuksen puolesta mielipidekirjoituksessaan Dagens Nyheter -lehdessä sunnuntaina.
– Rahasta tässä on kyse, Ristimäki sanoi STT:lle.
Ristimäen mukaan ruotsalaisministerien avaus on ensisijaisesti tarkoitettu maan sisäiseen puolustuspoliittiseen keskusteluun, ja siitä on vielä pitkä matka puolustuskaluston pohjoismaiseen yhteisomistukseen. Jos tälle tielle joskus lähdetään, on Ristimäki puolustusministeri Carl Haglundin (r.) kanssa samaa mieltä siitä, että kaluston käytöstä on sovittava valtioiden välillä tarkasti ja sitovasti valtiosopimuksilla.
– Kriisitilanteessa on oltava varmuus siitä, millä tavalla materiaalikysymyksissä toimitaan.
Kehityskumppaneita kaivataan
Myös Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Jacob Westbergin mukaan Ruotsin halu myydä JAS-koneita ulkomaille vaikuttaa ruotsalaisministerien avauksen taustalla.
– Olisi tietysti kannattavaa, jos voisimme jakaa koneiden kehityskuluja mahdollisimman monien maiden kanssa, Westberg sanoi STT:lle. Tällä hetkellä Sveitsi on mukana JAS-kehitystyössä Ruotsin rinnalla.
Sen sijaan Westberg kyseenalaistaa Haglundin näkemyksen siitä, että kalustoyhteistyö edellyttää ehdottomasti valtioiden välisiä puolustussopimuksia. Hän muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt mukana kuljetuskoneiden hankintayhteistyössä ilman puolustussopimusten solmimista.