Tiedot Suomen tavaraviennistä alkuvuodelta ovat rumaa luettavaa. Vienti Venäjälle romahti peräti 35, Ruotsiin 20 ja Britanniaan 16 prosenttia. Merkittävimmistä vientimaista kauppaa onnistuttiin kasvattamaan Saksaan 13, Yhdysvaltoihin kymmenen ja Hollantiin 15 prosenttia. Kasvu ei riitä korvaamaan menetyksiä. Viennin vuosikasvun uskotaan jäävän nollan tuntumaan.
Näkymät eivät ole valoisat ensi vuodellekaan. Maailmantalouden epävakaus on lisääntynyt, minkä vuoksi Suomen viennin kasvuennusteita joudutaan alentamaan aikaisemmasta. Laivatilauksia lukuunottamatta valonpilkahdukset ovat vähissä.
Suomen nousua ei vähääkään helpota se, että maailmantalouden yllä on useita epävarmuustekijöitä. Lähialueilla suurin murheenkryyni on Venäjä, yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. Venäjä ui syvällä taantumassa, joka johtuu sekä sen talouden rakenteista että Ukrainan-selkkauksen vuoksi langetetuista kauppapakotteista.
Suomen kannalta tilanne muistuttaa 1990-luvun alkua. Tuolloinkin kauppa itään tyssäsi kuin seinään Neuvostoliiton romahdettua.
Toinen suuri murhe tulee vielä kauempaa idästä, Kiinasta. Kiinan talouskasvu on hiipunut ennakoidusta, pörssikurssit heilahtelevat rajusti ja valuutan arvoa on laskettu. Kaikki tämä viestii siitä, että Yhdysvaltain jälkeen toiseksi suurin talous on ongelmissa. Sen varjo ulottuu joka puolelle.
Kiinan vaikeudet tuntuvat jo Euroopan talousveturina pidetyssä Saksassa, vaikka sillä menee vielä hyvin. Jos Saksan talous alkaa ontua, heijastuu se suoraan Suomeen. Huono ennusmerkki on Saksan teollisuustuotannon ja viennin supistuminen kesäkuussa.
Tuoreimmassa tullitilastossa kysymyksiä herättää Suomen viennin putoaminen taloudellisen kasvun maihin, kuten Ruotsiin ja Britanniaan. Tärkein selittävä tekijä on kemian tuotteiden, öljyn viennin tyrehtyminen Ruotsiin 42:lla ja Britanniaan 50 prosentilla.
Osavuositilastot eivät yleensä kerro koko totuutta. Se selvää vasta kun vuoden vienti on ynnättävissä.
Yksittäiset isot kaupat, kuten laivatilaukset, saattavat heilutella lukuja rajustikin suuntaan tai toiseen sitä enemmän mitä lyhyemmästä tarkastelujaksosta on kysymys.
Osuuspankin ekonomistit arvioivat suhdanne-ennusteessaan Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 0,8 prosenttia. Suomen talous on niin riippuvainen ulkomaankaupasta, että ennusteita voidaan joutua panemaan uusiksi vielä monta kertaa.
Paperin kysynnän lasku ja Nokian matkapuhelinten alasajo selittävät viennin notkahduksen pidemmältä ajalta. Suurin murhe tänään liittyy kemiantuotteiden lisäksi investointitavaroiden heikkoon kysyntään. Suomi vie paljon investointitavaroita, joita puolestaan ostetaan silloin kun talouden nousu koittaa.
Sipilän hallitus on kovan urakan edessä, mikäli se mielii löytää keinot viennin vauhdittamiseksi ja talouden saattamiseksi jälleen vuosien takaiselle kasvu-uralle.