Lääketieteellisen tutkimustyön tavoite on lisätä ymmärrystämme elämän monisyisistä syy-seuraussuhteista terveyden ja sairauksien osalta. Prosessi johtaa sekä uusiin hoitoihin että myös uusien teorioiden kautta luonnonlakien identifikaatioon. Lääketieteen kehityksen keskeinen perusta ovat biologiset näytteet ja tutkimusteknologiat, joilla näitä analysoidaan.
Tämän kautta tutkijat voivat paljastaa sairauksien biologisia perusteita ja luoda tiedon kautta uusia hoitokeinoja. Biopankkijärjestelmä on tässä keskeisessä asemassa.
Aikaa ennen Suomen biopankkilakia (laki 688/2012) THL keräsi laajoja kansallisia bioaineistoja muun muassa neuvoloista ja ajokortin saaneista. On keskeistä, että biopankit voisivat jatkaa myös tällaista laaja-alaista työtä. Sairaaloiden potilasnäytteiden keräys oli toisaalta yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien organisoimaa ja riippui kliinikoiden aktiivisuudesta erikoisalansa kehittämistä kohtaan. Arvokkaat näytteet olivat myös suurimmaksi osaksi suppeassa tutkimuskäytössä ilman laajemman tieteellisen lisäarvon luontia.
Biopankit ovat globaalia toimintaa ja ne ovat avanneet oleellisia tutkimusmahdollisuuksia ei vain lääketieteeseen vaan muillekin tieteenaloille. Biopankkien ydintyö on kerätä systemaattisesti, ammattimaisesti ja mahdollisimman kattavasti väestön biologisia näytteitä ja edistää tieteellisesti ja eettisesti arvioituja tutkimushankkeita. Biopankit tarjoavat resursseja myös kehitettäviin genomi-, neuro- ja syöpäkeskuksiin. Suomen tutkijoille biopankki lisää eittämättä mahdollisuutta menestyä paremmin kovenevassa kilpailussa kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimushankerahoituksesta.
Kun henkilön näyte on biopankissa, hänen ei tukeakseen tutkimusta tarvitse käydä erikseen tätä varten sairaalassa. Halutessaan kukin näytteen luovuttaja saa tietoa biopankin tutkimushankkeista. Tietosuoja-asetuksen kehityksen myötä henkilö voi jatkossa hallinnoida terveysaineistojaan suomi.fi tai kanta.fi -tyyppisten portaalien avulla. Hän voi myös joko liittää tai poistaa terveystietojaan omasta kannastaan.
Lääketieteellisen diagnostisen tiedon arvo kasvaa, kun sitä peilataan Suomen rekisteritietoihin. Suomen ”hetu on tässä etu”. Biopankin ja sairaalan palomuurien suojassa tutkimus voidaan tehdä yksilönsuojan ja lain mukaisesti. Työn kautta siis myös kulloisenkin bionäytteen tieteellinen merkitys kasvaa korkoa. Sairaalat ja biopankit ovatkin rakentamassa niin sanottuja tietoaltaita. Tietoteknisesti suojattu allas peilaa toisaalta hoidon tehokkuutta, tuottavuutta ja se on perusta jalostaa terveystietoa sekä potilastyön että tutkimuksen edistämiseksi. Terveyssektorilla työskenteleville tämä on yhteinen etu.
Lääketieteen tutkimus on historiallisessa vaiheessa. Biopankit ovat keino niin sanotun henkilökohtaisen lääketieteen kehitykseen, jossa jokaiselle luodaan oma, yksilöllisen terveystiedon portaali ja sen myötä omintakeinen hoitopolku. Henkilön elämän aikainen bionäytekirjasto ja elimistön biomerkkiaineiden automatisoitu massa-analyysi, tiedon ja terveysrekisterien louhinta nopeuttavat lääketieteen keskeiseen tavoitteeseen pääsemistä, toisin sanoen sairauksien yhä varhaisempi identifikaatio ja sairauksien ennaltaehkäisy. Genomitieto ja Suomen historian isoin FinnGen-tiedehanke ovat osa tällaista laajakirjoista elämän perustekijöiden analysointikulttuuria.
Potilasperäiset tutkijoiden tuottamat kantasolut ja näistä aikaansaadut kokeelliset elin- ja kudosmallit ovat tähän liittyen merkittävä avaus. Biopankkiin voidaan säilöä globaalisti harvinaistenkin sairauksien solut sairauksien synnyn tutkimiseksi uudella tasolla. Kudos- ja elinmallit mahdollistavat tulevaisuudessa niin ikään sairauksiin liittyvien geenivirheiden täsmäkorjaamisen laboratoriossa. Nämä potilassolumallit ovat keino identifioida yksilöllisesti toimivia lääkkeitä ja kehittää keskeisiä muita hoitoja.
Pohjois-Suomen Borealis-biopankin ovat perustaneet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Nordlab ja Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirit ja sote-alueet. Borealis kattaa Suomen kymmenestä biopankista maantieteellisesti laajimman alueen. Borealiksen toimialue on historiallisen Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjoispuolella. Borealiksen alueella sairastavuus ja syntyvyyskin ovat paikoin maamme suurimmat. Jo pohjoisuus verrattuna muihin Suomen biopankkeihin tekee Borealiksesta halutun tutkimusyhteistyökumppanin.
Biopankki luo yhdessä Pohjois-Suomen syntymä- ja muiden kohorttiaineistojen kanssa hyvän ekosysteemin edistää sekä alan koulutusta että tutkimusedellytyksiä Oulun yliopistossa. Borealis-biopankki, OYSin tulevaisuuden sairaala ja testilaboratorio ovat lisäarvo Oulun jo noin 1 000 lääketieteelliseen teknologiaan ja ICT:n erikoistuneen yrityksen kasvuun ja tuotteiden sertifiointiin.
Seppo Vainio on kehitysbiologian professori ja Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen johtaja.