Latina on hengissä kirjallisissa lähteissä, mutta elää se vielä puhuttunakin. Viime sunnuntaina sitä käytettiin 120 000-henkisen yleisön edessä Pietarin kirkon aukiolla näin:
”Beatam Teresiam de Calcutta Sanctam esse decernimus et definimus ac Sanctorum Catalogo adscribimus...”
Siis mitä? Sitä, että noilla sanoilla paavi Franciscus julisti Äiti Teresan katolisen kirkon pyhien joukkoon kuuluvaksi, toisin sanoen pyhimykseksi. Intiassa elämäntyönsä tehnyttä köyhien ja sairaiden auttajaa kutsutaan nyt katolisessa maailmassa nimellä Pyhä Teresa Kalkuttalainen.
Suomen suojelupyhimyksen asema on piispa Henrikillä eli Pyhällä Henrikillä, jolta talonpoika Lalli perimätiedon mukaan riisti hengen 1100-luvun puolivälissä. Muita suomalaispyhimyksiä ei sitten olekaan, ja Henricuskin oli syntyjään todennäköisesti britti. Turun tuomiokirkon pyhäinjäännösten tutkimukset ehkä antavat tulevaisuudessa lisävaloa hänen taustastaan.
Juuri nyt näyttää siltä, että jonkin ajan kuluttua toinenkin Suomen varhainen piispa saatetaan kohottaa pyhimykseksi. Paavi Franciscuksen pöydällä on nimittäin pyyntö, joka koskee Turun piispana 1338– 1366 toiminutta Hemmingusta.
Hemmingus, Hemming tai Hemminki oli jo kertaalleen pyhimysputkessa viitisensataa vuotta sitten. Paavi oli jo antanut luvan kutsua häntä autuaaksi. Se vaihe edeltää pyhäksi julistamista. Selvältä näyttäneen kuvion sekoitti kuitenkin Martti Lutherin käynnistämä uskonpuhdistus.
Pohjolassa reformaatio merkitsi katolisen kirkon loppua. Protestantiksi ryhtynyt Kustaa Vaasa alisti kirkon valtaansa, ryöväsi sen rahat ja muutti kirkon luterilaiseksi. Niihin pyörteisiin hukkui myös hanke Hemmingin kanonisoimiseksi.
Nyt toivo on Suomen katolilaisilla taas vahva. Paavi Franciscus on tulossa vierailulle Ruotsiin lokakuun lopussa. Suomen katolilaiset aikovat silloin hankkiutua paavin puheille, jotta Hemmingin asia voitaisiin ottaa esille. Ja jos Franciscuksen kanta on myönteinen, asia liikahtaa ison askeleen eteenpäin.
Sen jälkeen erillinen Vatikaanin komissio tutkii, onko ehdotettu henkilö elänyt kaikkia kristillisiä hyveitä ”sankarillisella tavalla” todeksi. Keskeistä on myös selvittää, onko henkilöltä pyydetyn esirukouksen johdosta todistettavasti tapahtunut ihmeitä. Pyhäksi julistettavan kohdalla näitä ihmeitä pitää olla kaksi.
Ehto täyttyy Hemmingin kohdalla kirkkaasti. Kirkossa elävän tiedon mukaan Hemmingukseen liittyviä ihmeitä olisi peräti 12. Ikävä kyllä dokumentit niistä katosivat Pohjolan uskonpuhdistuksen melskeissä.
Jos Henrik muistetaan karusta lopustaan, niin Hemming on tavalliselle suomalaiselle aika vieras hahmo. Suomen katolilaiset perustelevat kanonisointitoivettaan ihmeiden lisäksi monella muullakin seikalla, vaikkapa sillä, että Hemming vahvisti katolista uskoa ja kirkkoa Suomessa, vieraili laajasti toimialueellaan – muun muassa Torniossa – kirjoitti kirkon käyttöön useita teoksia ja jopa välitti Ranskan ja Englannin välisessä sodassa.
Suomalais-luterilaisesta näkökulmasta joutuu toteamaan, ettei Hemmingkään ollut niin sanottu kantasuomalainen vaan syntyisin Ruotsista. Katolinen kirkko on kuitenkin maailmanlaajuinen yhteisö, joten asia tuskin on Suomen katolilaisille mikään ongelma.
Äiti Teresaakin pidetään Intiassa ”omana” pyhimyksenä, vaikka hän syntyi Albaniassa. Hemminkikin kelpaa suomalaiseksi. Ruotsalaisia pyhimyksiä on jo muutenkin melkoinen joukko.