Vieras

Mainos

Pre­si­den­tin­vaa­li­kam­pan­jan lähtölaukaus

Vieras 11.8.2017 12:00
Erkka Railo

Presidentinvaalikampanjan asetelma alkaa hahmottua. Keskeiset ehdokkaat ovat jo selvillä. SDP punnitsee vielä kolmen kokeneen välillä: Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta.

Keväällä SDP:llä oli vaikeuksia löytää itselleen sopivaa ehdokasta. Jos esivaalin tavoitteena oli saada omalle vaalikampanjalle lisää näkyvyyttä, niin yritys oli sinänsä hyvä, mutta onnistumisen kanssa oli vähän niin ja näin. En ole huomannut, että media olisi seurannut esivaalia erityisen innokkaasti.

Toki kaikki on suhteellista: Matti Vanhasen vaalikampanjasta ei ole kuulunut sitäkään vähää.

Sauli Niinistön kannattajakorttien kerääminen päättyy elokuun lopussa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kannattajakortteja on moninkertainen määrä tarvittavaan verrattuna. Kansanliikkeen ehdokkaaksi ryhtyminen oli Niinistöltä neronleimaus. Se toi etäisyyttä hänen ja kokoomuksen välille, mikä auttaa kannatuksen keräämistä monenlaisilta ihmisiltä. Tempaus on saanut median julkaisemaan myönteisiä uutisia korttien keräämisestä.

Sauli Niinistö lähtee vaalikamppailuun ehdottomana ennakkosuosikkina. Toistaiseksi Niinistön kannatus on ollut selvästi yli 50 prosentin luokkaa, mutta hänen mahdollisuutensa voittaa vaalit jo ensimmäisellä kierroksella ovat historian valossa kuitenkin pienet.

Suomessa on ollut käytössä suora kansanvaali presidentinvaaleissa vuodesta 1988 lähtien (1988 presidentinvaalien ensimmäinen kierros oli suora kansanvaali ja toinen kierros valitsijamiesvaali), mutta kertaakaan ehdokkaan äänimäärä ei ole riittänyt voittoon jo ensimmäisellä kierroksella. Vaikka Mauno Koivisto ja Tarja Halonen olivat suuria kansansuosikkeja, vaalikampanjan käynnistyessä äänestäjien kannatus on aina hajonnut useamman ehdokkaan välille siten, ettei kukaan heistä ole kyennyt saavuttamaan yli puolta annetuista äänistä.

Sauli Niinistön ennakkosuosikin asema merkitsee, että näissä vaaleissa ei niinkään kilpailla siitä, kenestä tulee seuraava presidentti – se nimittäin tiedetään jo. Puolueille tärkeämpää on, että ehdokas saa puolueelle näkyvyyttä ja tuo julki puolueen kannan vaaleissa käsiteltäviin asioihin. Tämä on erityisen tärkeää perussuomalaisille, jotka ovat valinneet uuden puheenjohtajan ja hajonneet kahtia. Uudessa tilanteessa puolueen linja vaatii kirkastamista kansalaisten mielissä. Tavoitteelle on toki eduksi, että pääsee toiselle kierrokselle.

Oman ehdokkaan hankkiminen olisi yhtälailla erityisen tärkeää myös Siniselle tulevaisuudelle, mutta Sampo Terhon johtaman joukon voimat kuluvat tällä hetkellä puolueen kannattajakorttien keräämiseen. 20 000 allekirjoituksen kerääminen siihen päälle voi osoittautua ylivoimaiseksi ponnistukseksi.

Laura Huhtasaaren valinta perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi ei ollut suuri yllätys. Huhtasaari on presidenttiehdokkaaksi poikkeuksellinen henkilö – nuorehko ja politiikassa suhteellisen kokematon nainen – mutta juuri sen vuoksi oivallinen valinta. Huhtasaari on jo osoittanut, että hän tietää, miten vedetään huomio itseensä. Hänen kanssaan voi olla samaa tai eri mieltä, mutta kylmäksi hän ei jätä ketään.

Menestyneille populistijohtajille on tyypillistä, että he osaavat provosoida mediaa ja erottua lausunnoillaan muista, ”tavallisista” poliitikoista. Näitä taitoja Huhtasaari on lyhyehkön poliittisen uransa aikana toistuvasti osoittanut. Median ongelma on, että Huhtasaaren kaltaista on mahdotonta jättää huomiottakaan, mutta toisaalta jokaisen räväkän lausunnon julkaiseminen pelaa suoraan populistin pussiin.

Vaalien todennäköiset aiheet eivät kuitenkaan välttämättä vie Huhtasaarta toiselle kierrokselle. Huhtasaaren eduksi olisi, että vaaleissa puhuttaisiin maahanmuutosta, mutta maahanmuuttokriisin akuutein vaihe näyttää olevan ohitse.

Presidentinvaaleissa on luonteva puhua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, koska presidentin jäljellä olevat valtaoikeudet painottuvat niihin. Toisaalta vaaleista on toistuvasti tullut myös arvovaalit, joissa käsitellään paljon laajempaa kirjoa asioita kuin pelkästään presidentin valtaoikeuksiin liittyviä teemoja.

Presidentinvaalit ovat olleet 1990-luvun alusta lähtien myös kulttuurikamppailu, jossa on keskusteltu oikeiston ja vasemmiston ristiriitojen lisäksi esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvosta ja seksuaalivähemmistöjen asemasta. Mikäli näin käy nyt, konservatiivisen Niinistön vastaehdokkaaksi toiselle kierrokselle päässee liberaali vasemmistolainen nainen tai mies. Aiemmissa vaaleissa on myös nähty, että pääehdokkaat ovat suurten kaupunkien asukkaita Etelä-Suomesta, missä suurin osa suomalaisista asuu.

Vaalien julkisuuteen sisältyy arvaamaton elementti. Sosiaalisen median läpimurto vaalikamppailun välineenä luo tilanteen, jossa suuret kaupalliset mediat ja Yleisradio puhuvat vaalikampanjan virallisista teemoista, mutta somessa aiheet voivat olla toiset. Tämä voi vaikuttaa tulokseen yllättävällä tavalla.

Erkka Railo on erikoistutkija Turun yliopistossa.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Väyrynen tulee voittamaan vaalit.
Nuoret äänestäjät huomaavat selvästi kuka hallitsee asiat ja äänestävät Väyrystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On lauma huijareita kehissä, taas luvataan kuu taivaalta ja vaalien jälkeen ei muisteta mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toiselle kierrokselle menevät todennäköisesti Niinistö ja Haavisto.

Persut luultavasti kehottavat kannattajiaan jättämään äänestämättä.

Haaviston ntaakse ryhmittyy vihervasemmisto. Ei ole lainkaan sanottua, että Niinistö voittaa hänet kokkareiden ja kepulaisten äänillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän kaikkien eduksemme olisi, että puhuttaisiin oikeasti niistä teemoista, joilla ehdokkaat enemmän tai vähemmän härskisti ratsastavat: ihmisyys, ihmisarvo ja yleensä arvot, jotka pitäisi kuulua kaikille. Näiden ehdokkaiden välillä on jo nyt ounasteltavissa selkeitä näkemyseroja.

Koska valittavana on koko kansan presidentti, tärkein keskustelujen aihe voisi olla, miksi ihmisarvoa ei tunnusteta tavallisille lakia kunnioittaville kansalaisille jakamattomana. Ei ole tuulesta temmattua näkemys, että osa suomalaisista kokee olevansa muukalaisia omassa maassaan.

Koska Suomessa on merkittävin ihmisoikeusloukkaaja maan oma oikeuslaitos, tärkeä arvokysymys on myös, miksi tätä suomalaisten mollaajalaitosta pitää kunnioittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

140
Kaupasta saa maaliskuusta alkaen nelosolutta – eduskunta päätti alkoholiprosentin noususta kahdessa tiukassa äänestyksessä
50
"Prinssiä" epäillään törkeistä talousrikoksista - Rami Jaberina tunnetun miehen yrityksen konkurssi raukesi varojen puutteeseen
37
Ylen väittely: Uhkaako Venäjän karhu Suomea vai ei? Huhtasaari pitää naapuria potentiaalisena uhkana
32
Kristillisten Päivi Räsäsen viivytysyritys epäonnistui - alkoholilain kiivas käsittely jatkui yötä vasten
30
Tulevatko vahvat oluet ruokakauppoihin? - Pitkä kiista voi ratketa tänään eduskunnan äänestyksissä
25
Ammattivalittajat pois jarruttamasta kaavoitusta, vaatii Rakennusteollisuuden uusi johtaja Aleksi Randell
24
Näin Oulun vaalipiirin kansanedustajat äänestivät alkoholin prosenttirajan nostosta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.12.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image