Mainos

Lukutaito on aliarvostettu ylellisyys Suomessa

Vieras 9.5.2017 12:00
Jyri Paretskoi

Vaikka Suomi on aina pärjännyt kansainvälisissä lukutaitovertailuissa erinomaisen hyvin, on meilläkin haasteita, jopa suoranaisia ongelmia, jos lukutaitoa tarkastellaan kaikista heikoimpien lukijoiden osalta. Hyvä keskiarvo ei poista sitä tosiasiaa, että noin 10 prosenttia peruskoulunsa päättävistä nuorista ei saavuta riittävää lukutaitoa eli kykyä selviytyä lukemista ja luetun ymmärtämistä vaativista arjen haasteista. Tästä ryhmästä tulee suurin osa koulupudokkaista ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, jotka eivät selviydy jatko-opinnoistaan eivätkä pysty osallistumaan yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä.

Lukutaidon suhteen Suomi on ollut tähän asti harvinaisen tasa-arvoinen maa: kaikilla on ollut jokseenkin yhtäläiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä hyviksi lukijoiksi taustastaan riippumatta. Nyt erot lukutaidossa näyttävät selvästi jakavan nuoret menestyjiin ja niihin, joille kasautuvat kaikki ongelmat.

Erityisen huolestuttavaa on se, että huono-osaisuus vaikuttaa periytyvän, eikä edes maailman paras koululaitoksemme enää kykene vastaamaan tähän haasteeseen. Heikoimmista lukijoista yhdeksän kymmenestä on poikia, jotka tulevat huono-osaisista perheistä. Kierre jatkuu ja periytyy.

Lukemaan oppii lukemalla. Hyväksi lukijaksi oppii lukemalla paljon. Suurin työ tehdään silloin, kun lapsi on vielä pieni. Kun lapselle luetaan, hän kasvaa tarinoiden maailmaan automaattisesti ja pakottamatta. Kielestä, jonka hän omaksuu, tulee myös hänen ajattelunsa kieli. Mitä enemmän lapselle luetaan, sitä enemmän hän saa sanoja työkaluikseen maailman hahmottamiseen. Mitä enemmän lapselle luetaan, sitä paremmin hän osaa pukea sanoiksi ajatuksensa, tunteensa ja tarpeensa.

Kaikki vanhemmat eivät lue lapsilleen, vaikka se olisi parasta, mitä vanhempi voi lapselleen tehdä tämän tulevaisuuden turvaamiseksi. Jos lukemattomuus johtuu siitä, että vanhemmalla ei vain yksinkertaisesti ole voimavaroja tai edellytyksiä lukea lapsilleen, ei häntä siitä tietenkään tule syyllistää vaan auttaa, neuvoa ja tukea. On paljon perheitä, joissa lapselle lukeminen ei todellakaan ole huolista suurin. Koska huono-osaisuuden torjuminen on paras keino lisätä hyvinvointia, tulisi tukea tarvitsevat perheet tunnistaa ajoissa, jolloin auttaminen on tehokkainta.

Yksi merkittävä ja samalla yksinkertainen keino tasata eroja lasten lukutaidon kehittymisessä on lisätä reilusti ääneen lukemista päivähoidossa ja koulussa. Valitettavasti lukemisen tärkeyttä ja merkitystä ei vain ole vielä täysin ymmärretty edes kasvatusalan ammattilaisten piirissä.

On myös vanhempia, jotka eivät ymmärrä lukemisen ja lukutaidon merkitystä. Usein heillä itsellään on negatiivinen suhtautuminen lukemiseen, ja he siirtävät asenteensa lapsilleen. Vanhemmat tarvitsevat monenlaista tietoa lapsen kasvatuksesta, ja usein näiden tärkeiden tietojen ja taitojen hallitseminen varmistetaan neuvolakäynneillä. Varhaisen lukemisen merkitystä soisi painotettavan myös neuvoloissa, sillä lukutaito on varmasti yksi parhaiten lapsen tulevaisuutta ja pärjäämistä ennustavista asioista. Jos terveydenhoidon ammattilaiset eivät tätä tiedä, eivät he sitä myöskään voi asiakkailleen kertoa.

Suomessa on maailman paras kirjastolaitos, joka tarjoaa ilmaista ja jokaiseen ikävaiheeseen sopivaa luettavaa kaikille. Meillä on olemassa kaikki työkalut kasvattaa erinomaisesti lukevia lapsia, jotka pystyvät hyödyntämään superkykyään myöhemminkin elämässään ja kehittämään itseään niin pitkälle kuin haluavat ilman, että heidän matkansa alkaa takkuilla alusta asti heikon lukutaidon takia.

Pienillä teoilla voi olla suuria vaikutuksia. Esimerkiksi Haapajärvellä lukemisen tärkeys on ymmärretty aina kaupunginvaltuustosta ja paikallisista yrittäjistä lähtien hyvin, sillä siellä lapset ovat monena vuonna saaneet valita itselleen kirjakaupasta kirjan. Lapset voidaan siis nähdä tulevaisuuden voimavarana, johon kannattaa panostaa. Se on viisasta ja pitkänäköistä.

Kun lukemista arvostetaan, näytetään esimerkkiä ja tiedostetaan hyvän lukutaidon merkitys, on lasten mahdollista saavuttaa aikuisten avulla lukutaidon taso, joka ei sulje ovia elämässä vaan päinvastoin mahdollistaa monia asioita.

Huonon lukutaidon haittoja tai hyvän lukutaidon etuja luettelemalla ei pysty tekemään kovin suurta vaikutusta lapsiin eikä edes heidän vanhempiinsa. Tehokkaampaa voisi olla näyttää, millaista on monen heikon lukutaidon saaneen elämä. Huono lukutaito kertautuu nopeasti: heikosti lukeva jää koulussa muista jälkeen, huono koulumenestys aiheuttaa itsetunto-ongelmia, epäonnistumisen kokemukset ruokkivat alisuoriutumista ja luovuttamista, ei ole sanoja eikä taitoa käyttää niitä. Vankilassa on monta huonosti lukevaa entistä lasta, jotka varmasti toivoisivat saaneensa paremmat lähtökohdat elämäänsä.

Lukeminen kannattaa aina.

Jyri Paretskoi on kirjailija Iisalmesta.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Luulen, että kodeissa joissa ei lueta ei myöskään puhuta. Ihmisten välinen viestintä tapahtuu aina vihastumisen kautta. Puhuminen näissä perheissä merkitsee myös aina ikävyyksiä; kirkkoherra puhuu ja uhkailee kadotuksella, terveyskeskuslääkäri puhuu ja varoittaa elämäntavoista, poliisi puhuu ja huomauttaa ajotavoista jne. Kodin ilmapiirissä ei puhuta eikä lueta. Kaikki asiat tiedetään ilmankin. ja jos ei tiedetä, sitä asiaa ei ole olemassakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa vihainen mielipide... :)

Kodeissa, joissa vanhemmilla on enemmän koulutustaustaa luetaan myös enemmän. Lapset pärjäävät myös koulussa paremmin. Tästä on olemassa tutkittua tietoa.

Mielensäpahoittajien ja koulupudokkaiden huono-osaisuus periytyy seuraavalle sukupolvelle, valitettavasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvän lukutaidon hallitsevilla on myös kirjallinen kyky ilmaista ajatuksiaan selkeästi ja jäsennellysti. Huono ilmaisutaito ja huono lukutaito ovat toistensa seuralaisia.

Hyvän lukutaidon sekä asioiden hahmottamis- ja ymmärtämiskyvyn välinen suhde sen sijaan ei ole niin selkeä. Ymmärtäminen on yhteydessä henkilön visualisointikykyyn, mikä on monen muun kyvyn tapaan perinnöllistä. Tämä selittää mm. "päivystävä dosentti" syndrooman.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on kansainvälisesti ainakin ollut hyvällä tasolla, mutta korkealla ei pysytä jos ei tehdä töitä joka päivä sen eteen. Kouluissa on pysyttävä muun yhteiskunnan edellä viestinnän muuttuessa ja varsinkin erittäin voimakkaan, laajan ja syvän nimenomaan harhaanjohtavan vääristellyn disinformaation ammattilaisten välineenä.
Näkökyky on eri asian kuin kyky nähdä ja lukutaito on eri asia kuin kyky lukea mediaa - sen sisältöä, kriittisestikin. Vaikuttaminen on yhteiskunnan kannalta elintärkeä toiminto ja siten välttätön osa maanpuolusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En toki vähättele lukutaidon merkitystä, mutta pelkäänpä, ettei pelkästään lukemalla opeteltu lukutaito oikein riitä kunnolliseen maailman hahmottamiseen.

Turhan monella koulutetulla maailman hahmotus tuntuu tökkivän melko reippaasti. Hahmottamiseen tarvittaisiin ehkä syvällisempää kielen rakenteen tuntemusta ja sen tietoisempaa yhdistämiskykyä todellisuuteen. Tämän lisäksi tarvittaisiin roppakaupalla tavallista, tervettä järkeä, jota tuntuu puuttuuvan robottioppineilta.

Koulutettujen kehno maailman hahmotuskyky on vähintään yhtä vakava puute kuin vähemmän koulutettujen lukutaidottomuus. Se saattaa olla jopa kipeämpi ongelma, joka ei poistu tyhjän hehkutuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisitko, Donnabionda, selittää, mitä tarkoitat koulutettujen huonolla maailman hahmotuskyvyllä? Missä tämä huonous näkyy? Mitä ovat robottioppineet? Lukutaidottomuus aiheuttaa konkreettisesti syrjäytymistä, työttömyyttä, köyhyyttä ja osattomuutta. Mitkä ovat ne konkreettiset ongelmat, joista koulutetut kärsivät ja jotka sanojesi mukaan ovat vähintään yhtä vakavia? Mitä tarkoitat tyhjän hehkutuksella? Miten muuten kehittäisit lukutaitoa kuin lukemalla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

48
Intersport laajentaa Joutsensillan liiketiloja merkittävästi – Valkea ja Joutsensilta korvaavat Rintamäen
25
Lapsiasiavaltuutettu: "Nuorten oireilu ei tule yllätyksenä" – Vaikka ongelmista on tiedetty pitkään, palveluista on vain leikattu
21
Tv-arvio: Toimittaja Ina Mikkola lupaa, että hänen ohjelmansa jälkeen porno ei ole enää tabu
21
Oulun kaupungintalon remontti laajenee – ongelmia rakenteissa, työntekijät väistötiloihin vuodeksi
20
Kaasuautojen määrä kasvussa, Oulussa vasta parisenkymmentä kaasulla kulkevaa autoa
20
Parikymppiset oululaismiehet kaahasivat poliisia pakoon 140 kilometrin nopeudella – poliisiauto ajettiin kiinni pakoautoon
18
Palveluverkkoselvitys on kokonaisuus – on laskettu, etteivät koulumatkat kasva kohtuuttoman pitkiksi Lukijalta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

209 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

suvi linden sopeutumis eläke

Onhan tuo eläkejuttukin asia sinänsä..mutta hurjempaa on, että entinen ministeri liitetään murhaan, jossa on tullut esil... Lue lisää...
Aika rajua.

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.2.

Naapurit

21.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image