Jos Sampo Pankin tiistainen arvio pitää kutinsa, Suomi notkahtaa ensi kuun alussa taantumaan. Lähikuukau-sien synkkyys on ennen kaikkea heijastusta euroalueen talousvaikeuksista.
Pitemmän päälle Suomen näkymiä jäytävät toiset seikat: ennen kaikkea päälle kaatuu työssäkäyvän väestön osuuden kutistuminen, joka syövyttää kansantalouden perustuksia. Sekä työn tekemistä että työn tuottavuutta on pakko kasvattaa.
Suomen elinvoimaisuuden turvaamisen ei pitäisi kaatua ainakaan raporttien ja selvitysten puutteisiin. Niitä tehdään jatkuvasti ministeriöissä mutta myös erityisten selvityshenkilöiden tai -ryhmien voimin.
Viime tammikuussa toimitusjohtaja Matti Alahuhdan työryhmä kertoi näkemyksensä siitä, miten Suomen taloudellisia ulkosuhteita ja etuja voitaisiin nykyistä tehokkaammin hoitaa. Viime helmikuussa vuorineuvos Jorma Eloranta esitti raporttinsa siitä, miten yritysten investointeihin saataisiin vauhtia.
Maaliskuussa konsernijohtaja Kari Stadighin ryhmä julkisti esityksensä yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi.
Parhaillaan Nokian entisen toimitusjohtajan Pekka Ala-Pietilän työryhmä kokoaa lääkkeitä siihen, että Suomeen saataisiin luotua uusia tieto- ja viestintäteknologian työpaikkoja.
Tuloksena on ainakin näyttävä pino paperia. On kuitenkin parempi, että ideoita on paljon. Niistä voidaan parhaat seuloa esiin.
Moni selvitys on hautautunut hallinnon arkistoihin. Usein syynä on ollut esitysten poliittinen toteuttamiskelvottomuus.
Lainsäädäntöä ei pidäkään muuttaa työryhmissä vaan eduskunnassa. Poliitikoilta pitää kuitenkin edellyttää kaunonäköisyyttä, joka ulottuu pitemmälle kuin seuraaviin eduskuntavaaleihin. Joskus pitemmän päälle viisaat päätökset nimittäin saattavat alussa kolauttaa omaa äänestäjäkuntaa.
Kaikki raporteissa esitetty ei vaadi lakimuutoksia. Esimerkiksi Alahuhdan ryhmä esitti uutta Team Finland -verkostoa yritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Verkosto toisi yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat.
Maanantaina asiassa oltiin konkreettisesti liikkeellä. Team Finland -päivä veti Helsingin Finlandia-talolle 1 500 osallistujaa. Se, mitä uusi malli lopulta poikii, selviää tuonnempana. Ainakin startti oli lupaava.
Kun yritysten toimintaedellytysten pohjaa ja tukijärjestelmiä luodaan uudelleen, tulee samalla katsoa kriittisesti sitä, onko kaikkea vanhaa syytä säilyttää.
Vaikka meillä nyt käytössä olevia yritystukia on pitkään moitittu siitä, että ne pitävät yllä elinkelvotonta toimintaa ja haittaavat kilpailua, tukien määrä on Ylen MOT-ohjelman mukaan yhä nousussa. Tuet myös kasautuvat samoille ”kanta-asiakkaille”.
Taannoisen Anu Tokilan väitöskirjan mukaan jopa 70 prosenttia vuosituhannen alun yritysinvestoinneista olisi toteutunut ilman kehittämis- ja investointitukiakin. Turhissa tuissa ei ole tolkkua. Tuet pitää suunnata niihin kannattaviin investointeihin, jotka muuten jäisivät tekemättä.