Yleisradion rahoituksen piti olla viime kesänä eduskunnan hyväksymän Yle-veron perusteella vakaalla pohjalla. Lisää vakautta järjestelmään tuotiin sitomalla Ylelle maksettava noin 500 miljoonan vuotuinen määräraha ansiotaso- ja elinkustannusindeksiin.
Huono talouskehitys on kuitenkin tuonut pilviä Yleisradionkin taivaalle. Laskevien verotulojen ja kasvavan työttömyyden takia valtiovarainministeriö arvioi (Helsingin Sanomat 5.9.), että Yleisradion ensi vuoden rahoituksesta jäisi uupumaan viisi miljoonaa euroa.
Ei hätää. Valtio, eli veronmaksajat, tulee avuksi ja ottaa lisää velkaa, jolla täytetään Yleisradion rahoitusta uhkaava pikkumonttu. Valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa seitsemisen miljardia euroa, joten siihen nähden Ylen rahoituksesta aiheutuva lisävelka on vain rikka rokassa.
Asialla on kuitenkin periaatteellinen puolensa. Samaan aikaan kun säästöjä haetaan joka taholla kääntämällä kaikki kivet, Yleisradion rahoituksesta on tullut pyhä lehmä. Siitä aiotaan pitää huolta vaikka taloudessa tapahtuisi mitä tahansa. Uutisia ja muuta ohjelmaa siis pukkaa, vaikka suuri lama iskisi.
Normaalissa markkinataloudessa myös Yleisradion ensi vuoden rahoitusvajetta olisi voitu paikata sopeutustoimilla. Yleisradio ei kuitenkaan elä normaalissa markkinataloudessa.
Tilanne on nurinkurinen myös sikäli, että samaan aikaan kaupallisista tiedotusvälineistä satelee uutisia uusista yt-neuvotteluista. Tänä vuonna voimaan tullut sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisävero ei ole syönyt ainakaan vielä sanomalehtien levikkejä pelätyllä tavalla.
Sen sijaan aikakauslehtipuolella alv on alan arvion mukaan kiihdyttänyt levikkien laskua jopa kaksinkertaiseksi.