Pääkirjoitukset

Uusia Ukraina-avauksia

Pääkirjoitukset 20.2.2018 6:00
Pääkirjoitus

Uudet avaukset Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemisessa ovat tarpeen, mutta vielä ei aika ole kypsä YK:n rauhan-turvaajien lähettämiseksi alueelle.

Pitkittyneen sodan loppumisessa olisi Suomellakin vain voitettavaa.

Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksassa viikonvaihteessa käydyt keskustelut osoittavat, että maailmanpolitiikassa ei suinkaan olla menossa kohti liennytystä.

Kansainvälisessä turvallisuusympäristössä on menossa huolestuttavia trendejä, ja asiat ovat liukumassa huonoon suuntaan. Turvallisuuskonferenssin kuumemittari pikemminkin nousi kuin laski pari astetta, kun valtiojohtajat päästelivät höyryjä.

Euroopan tulevaisuudesta keskusteltaessa on vaikea loputtomiin sulkea silmiä omalla takapihalla jo neljä vuotta kestäneeltä Venäjän ja Ukrainan väliseltä kriisiltä ja Itä-Ukrainassa jatkuvalta sodalta.

Minskin sopimus on jäänyt pitkälti kuolleeksi kirjaimeksi, tulitaukosopimusta rikotaan päivittäin ja Krimin miehityksestä alkaneet talouspakotteet ovat purkamatta.

Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin tekemä selvitys mahdollisesta YK:n rauhanturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa on uusi yritys pohjustaa liennytystä.

Ajatus lähtee siitä, että Suomen, Ruotsin ja Itävallan kaltaisilla sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla voisi olla edellytyksiä toimia Itä-Ukrainassa rauhanturvaajina. Fogh Rasmussen toimii Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon konsulttina tässä asiassa.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen täytyy olla henkisesti ja myös fyysisesti mukana, jos vähänkin näyttää siltä, että kriisi kyettäisiin ratkaisemaan. Suomella olisikin vain voitettavaa, jos Itä-Ukrainan tiukkaan umpisolmuun kiristettyä pattitilannetta päästäisiin löysentämään jostain kulmasta.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist pitää samaten ovea auki rauhanturvaajille, kunhan edellytykset täyttyvät.

SuunnitelmaYK:n rauhanturvaoperaatiosta, johon osallistuisi jopa 20 000 sotilasta Naton ulkopuolisista maista ja 4 000 poliisia, on vasta alkutekijöissään. Ensimmäinen välttämätön askel olisi, että osapuolet sitoutuisivat Minskin sopimukseen.

Tällaisesta ei ole edes viitteitä, Venäjä kun ei ole edes tunnustanut, että sen joukkoja taistelisi Itä-Ukrainassa. Venäjälle on ainakin lyhyellä tähtäyksellä edullista ylläpitää painetta Ukrainaa kohtaan jatkamalla konfliktia vaihtelevalla intensiteetillä.

Myönteistä sen sijaan on, että uusia avauksia tehdään. Jos kukaan ei tee mitään, mitään ei liioin tapahdu. Rauhanturvaajien lähettämiseen on silti vielä pitkä matka, sillä mikään maa ei lähetä rauhanturvaajia taisteluiden keskelle.

Vaikka Suomi on perinteisesti rauhanturvaamisen suurvalta, Itä-Ukrainan operaatiossa olisi suuria riskejä. Näin mittavaan tehtävään ei voi lähteä suin päin. Ennen kuin niin pitkälle päästään, erityisesti Venäjältä pitäisi löytyä todellista halua noudattaa Minskin sopimusta.

Venäjälle rauhanturvajoukot saattaisivat tarjota ulospääsyn, jos se katsoo, että rauhalla se saavuttaa enemmän kuin jäätyneellä konfliktilla. Mitään ratkaisevaa tuskin silti tapahtuu ennen Venäjän presidentinvaaleja.

MAINOS

Kommentoi

Kovin tuntuu tulevan suuri hintalappu EU:n ja Naton laajentumis pyrkimykselle. Ei oikein mennytkään kuin Srömsöössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eu:hun ja Natoon liitytään vapaaehtoisesti. Venäjä on hyökännyt sotilaallisesti naapurimaihinsa. Niillä on huomattava ero. Jokainen valtio saa vapaasti liittyä mihin haluaa. Toiseen maahan ei saa hyökätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olemme nähneet Syyriassa alkua, miten Venäjää kuritetaan seikkailuissaan läntistä maailmaa vastaan. Yhdysvallat pommitti Syyriassa kurdeja vastaan hyökännyttä sotilasjoukkoa, jotka olivatkin yllätys, yllätys, venäläisiä. Paljastui, että Venäjällä on käytössä yksityinen palkka-armeija, joka ei ole kirjoissa ja kansissa virallisesti Venäjän armeijassa ja valtion budjetissa, kiitos tästä tiedosta vapaalle medialle maailmalla. Kun tätä venäläistä palkka-armeijajoukkiota aletaan pommittamaan ja aiheutetaan miestappioita, loppuu kriisit Syyriassa ja Ukrainassa. Ennustanpa, että Yhdysvallat aseistaa Ukrainan armeijan hiljalleen, sitten tärähtää jonakin päivänä kapinallisten ja samalla Venäjän varustaman palkka-armeijan niskaan teräsmyrsky, joka lopettaa Ukrainan kriisin. Kuolleita tulee paljon molemmilla osapuolilla, taistellaan kunnolla. Suomi on onneksi kaukana Ukrainasta, voimme vain surkutella ihmisten kärsimystä, Euroopassakin. Aseet lopettavat Ukrainan kriisin, tulemme näkemään niiden voiman.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Venäjälle rauhanturvajoukot saattaisivat tarjota ulospääsyn, jos se katsoo, että rauhalla se saavuttaa enemmän kuin jäätyneellä konfliktilla. Mitään ratkaisevaa tuskin silti tapahtuu ennen Venäjän presidentinvaaleja."

Jos Venäjä vetäytyisi Itä-Ukrainasta ja / tai Krimiltä se luopuisi käytännössä Putinin hallinnon tavoitteista palauttaa Venäjälle Neuvostoliiton etupiirit Euroopassa. Sitä tuskin Venäjä tekee, niin kauan kuin Putin on vallassa. Mieluummin Putin jatkaa laatimaansa laajentumisstrategiaa ja antaa mm. oman kansan kärsiä talouspakotteiden vaikutuksista.

Kansan kärsimysten syythän voidaan vyöryttää lännen valtioiden ja EU:n piikkiin ja näin luoda uhkakuvia lännestä. Samalla Venäjällä nostatellaan yltiöisänmaallista kansallista uhoa, jolla saadaan kansan mielenkiinto suunnattua pois maan sisäisitä ongelmista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"... johon osallistuisi jopa 20 000 sotilasta Naton ulkopuolisista maista ja 4 000 poliisia, on vasta alkutekijöissään. "
Suomi on pystynyt asettamaan maksimissaan yhden pataljoonan YK:n rauhan turvajoukkoihin. Pataljoonan vahvuus on n. 1000 sotilasta sekä mittava määrä kalustoa sekä tarvikkeita.

Ruotsin maavoimat on ajettu käytännössä alas.

Mistähän tuo 20 000 sotilaan joukko varusteineen otettaisiin ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa lounaistuuli on vaarallisen voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa etelätuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia itätuuli on voimakasta iltapäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa länsituuli on voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Sadevaroitus: Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa voi sataa aamusta alkaen runsaasti, yli 50 mm vuorokaudessa. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa voi sataa rankasti, yli 20 mm tunnissa. Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

293 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Toisinaan sitä on vaikea uskoa lajitovereidensa ajattelukyvyn olemassaoloon. Siitä on kammottavan vähän merkkejä maailma... Lue lisää...
aery

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

21.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image