Mainos

Presidentiltä outo linjaus ILO-sopimukseen

Pääkirjoitukset  5.4.2012 | Pääkirjoitukset Muuta tekstin kokoa -+

Presidentti Sauli Niinistön kriittinen kanta ILO-sopimuksen ratifiointiin hämmensi niin saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärveä kuin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniakin (r.) tiistaina.

Niinistö linjasi ILO-sopimuksen syntyneen erilaisiin olosuhteisiin eli siirtomaavallan aikaisen tilanteen palauttamiseen ennalleen ja ”siitähän täällä ei ole kysymys”.

Asia on pahoin tulehtunut. Se on vuosikausia aiheuttanut kiistaa saamelaisten ja Ylä-Lapin lappilaisten välillä. Kyse on siitä, että ILO-sopimus määrittää alkuperäiskansojen oikeudet maahan ja vesiin. Valtaosa saamelaisalueista kuuluu valtiolle.

Suomessa on lähdetty siitä, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityt henkilöt ovat alkuperäiskansaa. ILO-sopimuksen kriteerit täyttäviä on myös muita, ja kaikki rekisterissä olevat eivät täytä maaoikeuskriteeriä.

Suomi ei liioin ole tehnyt aluemäärittelyä, missä alkuperäiskansa asuu yksin tai yhdessä muun väestön kanssa. Jos kriteerinä käytettäisiin Ruotsin tapaan poronhoitoaluetta, ILO:n kriteerit ulottuisivat jo Ouluun.

Näkkäläjärvi rohkeni epäillä, ettei presidentti ole aivan perillä siitä, mitä ILO-sopimus pitää sisällään. Oikeusministeri piti presidentin näkökantaa uutisena, sillä ILO-sopimus on määrä ratifioida tällä vaalikaudella.  Presidenttiä on selvästi perehdytettävä lisää asiaan.
 
Jos Niinistö pitäytyy kannassaan, se merkitsee, että sopimuksen ratifioinnista voi tulla konflikti hallituksen ja presidentin välille.

Sinänsä Niinistön kanta ei ole aivan uusi, sillä hän kertoi sen myös presidentinvaalikampanjan aikana. Olisi kuitenkin outoa, jos hallitusohjelmasta poikettaisiin Niinistön nihkeyden takia.

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki viestinä puhelimellasi numeroon 13222 tai käytä lomaketta.

Mainos

Kommentit

4/4 kommenttia

Peter Lappilainen, asiaa tunteva
9.4.2012 02:47

Kalevan kokoomuslainen johto on taas väärässä, kun ei tunne asioita, päätoimittaja kaikkein vähiten ! Hallitusohjelmalla ei tässä asiassa ole mitään merkitystä. Historiallisen Kemin pitäjän nk. Peräpohjolan pohjoispuolella ( eli Lappmarks- alueella) on jo historian hämärässä asunut ja porotaloutta harjoittanut muitakin kuin ns. saamelaisia. Ei ole mitään puhdasta saamelais- tai poronhoitokulttuurin aluetta ollut olemassakaan täällä ( kuten ei ole Ruotsissa ja Norjassakaan, jos tarkkoja ollaan !). Jos on, se ulottuu nykyäänkin Kainuuseen saakka ! Ei ole kyse siirtomaavallan alaisten ns. vapauttamisesta tai valtion maiden palauttamisesta niille, jotka eivät koskaan edes "omistaneet" noita valtavia alueita, korkeintaan maksaneet niiden laiduntamisesta ym. nautinnasta vuokraa tms. veroa.
Jos ILO-sopimus meillä hyväksyttäisiin , syntyisi enemmän riitoja ym. harmia, kuin mitään hyötyjä. Lapissa on jo saamelaisalue ja saamelaisjärjestöt saavat ylen runsasta tukea Suomen valtiolta. Joten Näkkäläjärvien ym. olisi viisasta pysyä tyytyväisinä, samoin RKPn ministerienkin. Muistakaa, kuinka kävi Wallinin ! Niinistö juristina tuntee asian ja on oikeassa.


kuukasmieli
5.4.2012 07:12

Vaatii hyvin paljon rohkeutta jopa presidentin paikalta ottaa kriittisesti kantaa ILO-sopimuksen ratifiointinedellytyksiin. Kannanotto tapahtui vieläpä Sajoksen avajaisissa Inarissa! Ymmärrettävästi saamelaiskäräjien puheenjohtaja on tuohtunut, mutta hänen epäilyksensä presidentin asiantuntemattomuudesta suhteessa ILO-sopimuksen sisältöön voitaneen jättää omaan arvoonsa. Presidentin tulkinta nimenomaan osoittaa, että hän on tutustunut sopimukseen ja luultavasti myös sopimuksesta tehtyyn oikeustieteelliseen ja historialliseen tutkimukseen. ILO-sopimus on ratifioitava, mutta ensin sen ratifioinnille on luotava edellytykset ja selkeät puitteet. Siihen ei riitä jokin epämääräinen lausuma hallitusohjelmassa.


Alkuperäiskansojen oikeudet
6.4.2012 09:37

Se ei ole rohkeutta olla väärässä. Ei tainnut tulla ihan priimaa tästä uudesta pressasta


Ihan priimaa
11.4.2012 07:58

Ihan priimaa tuli, tulipa hyvinkin. Asiaa tuntemattomat puhuvat Ylä-Lapissa valtion maasta, jota sanotaan olevan valtaosa. Näitä aikoinaan Lapikylien hallinnassa olleita maita rasittaa nykyisin lapikylien "perintönä" yksityisten lappalaisten jälkeläisten laaja-alaiset nautinnat. (osa heistä on selaisia kielensä menettäneitä saamelaisia, joita ei ole hyväksytty saamelaiskäräjien kieliperusteiseen äänioikeusluetteloon ja ovat siten ulkopuolisia.) Nuo nautinnat ovat nykyisin perustuslain omaisuuden suojaa nauttimaa varallisuusarvoista omaisuutta jota lappalaisten jälkeläiset hallitsevat. Heillä ei ole paljoa maallista mammonaa, mutta näistä esi-isiensä perintöoikeuksistaan he pitävät lujasti kiinni. Kalastusvedet on jo pitkän taistelun jälkeen merkitty tiloille KIINTEISTÖREKISTERIIN. Nyt hakemuksessa on lappalaisten jälkeläisten aikoinaan perustamiin tilakirjoihin merkityt muut maaoikeudet, poronhoito mukaan lukien. Herra päätoimittaja, ottakaa selvää tilanteesta, ennen kuin syötätte lukijoille kirjoittamaanne skeidaa. Miltä teistä tuntuisi jos ruokapöytäänne ilmestyisi jatkuvasti maahanmuuttajia osille. Sellaisia maahanmuuttajiahan Norjata ja Ruotsista tänne 1800 luvulta nämä pääosin maattomat ja siksi maaoikeuksista metelöivät pososaamelaiset ovat. Heittäkää nämä populistiset vouhotukset syrjään ja katsokaa totuutta silmiin. Se on tässä asiassa yhtä karu, kuin ihmisten elämä täällä on. Teistä tyhjänpäiväisyyksistä viisastelevista intellektuelleista ja muista vouhottajista kun ei yhdestäkään ole siihen, että tulisitte tähän karuun maahan ja hankkisitte leipänne luonnosta.


Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat » | Pääkirjoitukset Down Up
Pääuutiset
Mainos
stats-image
Takaisin ylös