Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen on pannut uuden vaihteen päälle yhteistyön lisäämiseksi Suomen kanssa.
Venäjän WTO-jäsenyys tarjoaa hyvän sauman.
Venäjän Karjalan tasavallan päämieheksi toukokuun lopulla valittu inkerinsuomalainen Aleksandr Hudilainen on pannut tuulemaan. Lyhyen päämiesuransa aikana hän on ehtinyt kiertää ahkerasti kotitasavaltaansa ja käydä jo useamman kerran myös Suomessa.
Suomea puhuva Hudilainen vieraili kesällä Oulussa. Viime viikolla hän tapasi Helsingissä tasavallan presidentti Sauli Niinistön, elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok.) ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.)
Hudilaisella on ollut tuliaisina selkeä viesti siitä, että hän haluaa nostaa Suomen ja Karjalan tasavallan talousyhteistyön uudelle tasolle. Tähän Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Karjalan tasavalta kuuluu Venäjän taantuviin alueisiin. Tasavallan asukasluku on romahtanut sitten neuvostovallan kaatumisen. Karjalassa asuu tätä nykyä noin 640 000 ihmistä.
Tasavallan talous on kurjassa kunnossa. Karjalan Sanomien (29.8.) mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä tulot kasvoivat kuusi prosenttia, mutta menot peräti neljänneksen. Velkaa on lähes puolet budjetista. Jos kurssia ei saada kääntymään, tasavalta voi joutua liittovaltion valvontaan, Hudilainen varoitteli lehdessä.
Karjalan tasavallan suhteet Suomeen ovat muodollisesti hyvät, mutta taloudellinen kanssakäyminen on vähäistä.
Suomalaisyritykset ovat tähyilleet enemmän Pietarin ja Moskovan suuntaan eli sinne, missä on monin verroin suurempi ostovoima.
Kauppa Karjalaan on ollut pitkään laskusuunnassa. Suomalaisten sijoitukset ovat pudonneet kymmenessä vuodessa yli 15 prosenttia eivätkä ne ole olleet kovin korkealla tasolla koskaan. Osasyynä vaatimattomaan kanssakäymiseen on ollut Venäjän lainsäädännön jatkuva ailahtelu. Karjalasta tuotiin takavuosina paljon puuta, mutta tuonti on kärsinyt tullimaksukiistoista.
Venäjän WTO-jäsenyys selkeyttää kaupan pelisääntöjä ja johtaa puutullin tuntuvaan laskuun. Tämä antaa mahdollisuuksia nostaa kauppa uudelle tasolle.
Hudilainen lupaa suomalaisyrityksille erityisetuja, jos ne investoivat Karjalaan.Tämän edistämiseksi luvataan karsia kaupan esteenä olevaa byrokratiaa.
Suomen ja Karjalan kanssakäymistä hidastavat varsin arkiset ongelmat. Karjalan tieverkko on surkeassa kunnossa eikä suoria juna- ja lentoyhteyksiäkään ole.
Karjalassa pitäisi korjata teitä 700 kilometriä vuodessa, mutta rahat riittävät kymmenesosaan siitä. Varaa ei ole juuri pääteiden kuoppien paikkailua kummempaan.
Hudilainen on heittänyt ilmaan useita ehdotuksia kulkemisen helpottamiseksi. Hän on puhunut junayhteyksien avaamisesta Petroskoista sekä Joensuuhun että Kostamuksen ja Kajaanin kautta Ouluun.
Jos yhteydet paranevat, kaupan pelisäännöt selkeytyvät ja byrokratiakin vähenee, pohjoissuomalaisille yrityksille avautuvat läheltä markkinat, joihin kannattaa iskeä.