Pääkirjoitukset

Mainos

Helsingissä säikähdettiin kulttuuri-imperialismia

Pääkirjoitukset 4.5.2012 0:00
Pääkirjoitus

Helsinki on päättäjiensä mielestä niin vahva kulttuurikaupunki, ettei uutta tarjontaa enää tarvita. Näin voinee päätellä kaupunginhallituksen päätöksestä, joka kaatoi Guggenheim-museon tulon kaupunkiin.

Toki museo olisi maksanut helsinkiläisille pitkän sentin. Toki tunnetun tuotemerkin käytöstä olisi valunut euroja Guggenheim-säätiölle.

Toki samalle paraatipaikalle voi rakentaa jonkin muunkin kulttuurirakennuksen. Toki tieto Guggenheim-suunnitelmasta tuli alun perin hivenen puskan takaa.

Näkökulma, jossa museo nähtiin vain rahareikänä, on kuitenkin kapea. Guggenheim-museoista menestyksekkäin, Bilbaossa Espanjassa sijaitseva, on maksanut siihen sijoitetut rahat jo moninkertaisesti takaisin. Paras mahdollinen paikka, tunnustettu brändi ja rohkea arkkitehtoninen toteutus olisivat voineet nostaa Helsingin Guggenheimin samanlaiseksi menestyskohteeksi. Sitä olisi tultu katsomaan kaukaa.

Hankkeen torjunnassa silmiin pistää kaksi pinttymää. Ajatus siitä, että Suomessa pitää ensisijaisesti tukea kotimaista taidetta, on lähtökohdiltaan oikea mutta näyttää johtavan rajojen pystyttämiseen ulkomaailmaan. Taide ei yhtäkkiä olekaan universaalia.

Monien päättäjien ja taidevaikuttajan mielestä yhteistyökumppani näyttää myös olleen epäilyttävä, koska kyseessä on yhdysvaltalainen säätiö – mahdollinen kulttuuri-imperialismin agentti. Tämä asennevamma ei näytä katoavan suomalaisesta sielusta.

Helsingin kaupunginhallituksen päätöksestä ilahtuneimpiin näkyy kuuluvan kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) Hänhän julisti: ”Se on nyt haudattu. Ei se sieltä voi enää nousta.” Arhinmäen ministerikauden muistettavimmaksi saavutukseksi saattaakin jäädä taidemuseo, jota ei rakennettu.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

---

Lue Kalevasta kiinnostavimmat jutut Oulusta ja kauempaa. 🗞
Tilaa nyt alk. 9,90€/kk!

---

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Vai tekee nimimerkki "Nainen ongella" minusta, porvarista, Guggenheimin kannattajan. Hävytöntä yleistämistä. On nähty niin sanottua modernia taidetta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Esimerkkinä katosta köysien varassa vinottain ripustettu vanha puutuoli. Ja siitä pitäisi haltioitua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalevan kommentti on asiaa: juuri noin.

Se, että landepaukut, joille asia ei mitenkään kuulu, täällä sitten marisevat, on typerää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toimittaja voisi vähän kaivella tietoa miten ne kaikki _muut_ Guggenheimin museot ympärimaailmaa pärjäävät. Bilbao on vain yksi monesta, ja se on sattumalta pärjännyt hyvin, muut eivät todellakaan ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Bilbaossa Espanjassa sijaitseva, on maksanut siihen sijoitetut rahat jo moninkertaisesti takaisin."

Todisteet? Googlaamalla pikaisesti löytyy B. Plazan bilbaolaisen yliopiston taloustieteellisessä tiedekunnassa tekemä raportti, jonka mukaan Guggenheim Bilbao on maksanut itsensä takaisin vasta vuonna 2015, olettaen, että kävijämäärä pysyy samalla tasolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuli ajan kuluksi kaiveltua ja näin raportin tehnyt proffa kirjoitti vuonna 2007: "While the Guggenheim Museum Bilbao was a costly venture, its return on investment (not
including the value of the permanent art collection) was complete as early as seven years after
opening. Figures show that since the museum’s opening, the city has received an average of
779,028 new yearly overnight stays and has created 907 new full-time jobs." Että lukuja on moneksi ja niiden tulkintoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ensinnäkin tuo 2007 paperi on vanha. Uudempikin löytyy, jossa on arvioitu, että museo on maksanut itsensä takaisin vuonna 2015. Toiseksi, kannattaa lukea tuosta 2007 paperista myös seuraava lause: "The Basques, however, will not recover the approximately $374 million in initial and continuing investments, which includes the amount spent on purchasing the museum’s permanent collection, until 2010 or at the latest, 2014. " Ei tässä mitään sen kummempia tulkintoja tarvita. Kalevan pääkirjoituksesta siteeraamani lause on yksiselitteisesti virheellinen.

Kolmanneksi kannattaa muistaa, että tuo takaisinmaksuaika oli mahdollinen, kun kävijoitä oli joka vuosi noin miljoona. Onko realistista puhua noin suuresta kävijämäärästä Helsingin Guggenheimin yhteydessä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittajako kuvittelee, että kaikki muu kulttuuri maailmassa on jo keksitty paitsi se mitä Guggenheim Helsinki olisi meille antanut? Miksei kirjoittaja pohtinut muiden Guggenheimien menestystä kuin Bilbaon? Ehkäpä siksi, että Bilbaon museo niistä kaikista on vain se toinen, jonka toiminta pyörii plussan puolella? Miksei sitä Saksan Guggenheimia tultu katsomaan kaukaa?

On myös helppoa leimata Guggenheimin vastustajat jotenkin USA-vastaisiksi, argumentaatiovirheitähän tuossa kirjoituksessa riittää muutenkin. Samalla kirjoittaja ei ilmeisesti ymmärrä, että Guggenheim säätiönä edustaa taiteen monopolisointia jonkin säätiön vaikutusvallan alle. Eikö taide yhtäkkiä olekaan universaalia? Vai miksi kirjoittaja antaa ymmärtää, että vain Guggenheimin siipien suojassa voi tehdä uutta taidetta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siihen paraatipaikalle voisi sijoittaa muovikuution, jonka sisään on laitettu 10 miljoonaa euroa seteleinä. Sitäkin varmaan tultaisiin katsomaan kaukaa ja kustannukset olisivat vain murot-osa Guggenheim -roskasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastustajat saa tietysti näyttämään miltä maalaismoukilta tahansa olkinukkeilemalla eli keksimällä heidän päihinsä argumentteja, joille on sitten helppo vastailla todistellen omaa modernisuuttaan ja kansainvälisyyttään.

Koska se hanketta kannattanut osa eli Suomen porvaristo muuten lakkaa primitiivisellä tavalla vastustamasta sitä amerikkalaista kulttuuri-imperialismia hyödyntämällä ylivoimaista yhteiskunnallista hegemoniaansa ja muodollistakin valta-asemaansa tekemällä asianmukaiset turvallisuuspoliittiset linja- eli liittoutumisratkaisut? Vai onko siellä hyväkin syy käpertyä jumalan ja Euroopan selän taakse vastustamaan normalisointia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Vastikkeeton tuki

137 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vastikkeeton tuki

Yhteiskunta maksaa vastikkeellista tukea tuhansille ihmiselle, jotka työskentelevät ns. julkisen sektorin työpaikoissa. ... Lue lisää...
vastikkeellista

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.10.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image