Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona nurin selvin numeroin kansainvälisen väärennösten vastaisen niin sanotun Acta-sopimuksen.
Parlamentti näytti ensi kertaa uutta valtaoikeuttaan, jonka perusteella se voi kaataa kansainvälisen sopimuksen.
Europarlamentti osoitti tälläkin päätöksellään, ettei se ole enää pelkkä keskustelukerho ja kumileimasin, vaan oikeasti valtaa käyttävä Euroopan unionin toimielin.
Kaatopäätös herättää kuitenkin kysymyksen, heittikö parlamentti samalla lapsen pesuveden mukana.
Actan hylkäämisen jälkeen tilanne on nurinkurinen. Lähes kaikki EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat allekirjoittaneet, mutta eivät ratifioineet eli hyväksyneet lopullisesti sopimusta. Actaa voimallisesti ajanut EU-komissio odottaa nyt ennen jatkotoimia EY:n tuomioistuimen linjausta siitä, loukkaako sopimus sananvapautta ja internetin vapautta.
Actalla tavoiteltiin maailmanlaajuista sopimusta immateriaalisten oikeuksien suojaamista koskevista kansainvälisistä standardeista. Se olisi koskenut tuoteväärennöksiä, rinnakkaislääkkeitä ja internetin tekijänoikeusrikkomuksia.
Sopimus kompastui siihen, että sillä yritettiin nielaista liian suuri pala kerralla. Virhe oli sekin, että neuvottelut olivat salamyhkäisiä, monet sopimuskohdat liian epämääräisiä. Lisäksi etujärjestöjen lobbauksen annettiin päästä liian pitkälle.
Lopullinen niitti sopimukselle tuli, kun sopimus nostatti useissa maissa, myös Suomessa, mielenosoituksia. 2,8 miljoonaa ihmistä allekirjoitti sopimusta vastustaneen verkkovetoomuksen.
Voikin kysyä, hurahtiko europarlamentti hivenen populismiin internetin rajattoman vapauden nimiin vannovien edessä.
Piratismisopimuksen kaato ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei sellaista tarvita, pikemminkin päin vastoin. Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta, ja siellä tekijänoikeutta vahvistavat lakiesitykset ovat juuttuneet kongressiin. Tuoteväärennösten ykkösvaltio Kiina ei ollut Acta-neuvotteluissa edes mukana, samaten Venäjä.
Esimerkiksi media- ja elokuvateollisuutta varten tarvittaisiin kipeästi kansainväliset pelisäännöt laitonta internetlatausta vastaan.
Sama koskee esimerkiksi tuoteväärennöksiä. Google ja Facebook ovat sen sijaan epäilleet sopimusta, koska ne eivät halua joutua vastuuseen sisällöstä ja linkeistä, joita ne eivät pysty valvomaan.
EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht sanoikin europarlamentissa, ettei tarve suojella Euroopan jo muutenkin horjuvan talouden kannalta tärkeitä innovaatioita ja immateriaalisia oikeuksia häviä mihinkään.
Actan jälkeen tarvitaankin uusi Acta. Se on valmisteltava avoimesti, kansalaisjärjestöjen myötävaikutuksella ja siitä on saatava kansainvälisesti kattava.
Tilanne selkeytynee EY:n tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Jotta piratismin vastainen taistelu olisi tehokasta, sitä varten tarvitaan kansainväliset säännöt. Nykyinen säännöstelemätön meno on svobodaa.