Kolumnit

Mainos

Vastuullinen metsätalous torjuu il­mas­ton­muu­tos­ta

Kolumnit 13.9.2017 10:00
Eero Suutari

Eduskunnasta

Suomen hyvinvointi on kasvanut vuosisatojen ajan vastuullisen metsänhoidon juurista. Puhdas ja monimuotoinen luonto ovat aina olleet suomalaisille ylpeyden aihe ja sydämen asia.

Vuoropuhelu eurooppalaisten metsämaiden ja Euroopan unionin sekä metsänhoitajien ja luonnonsuojelijoiden välillä on ajautunut viime aikoina törmäyskurssille. Keskustelua seuratessa tuntuu siltä, ettei metsää nähdä puilta.

Euroopan unioni on uudistamassa monella eri rintamalla ilmastopolitiikkaansa pyrkiessään maailman ilmastojohtajaksi. Suomen kannalta on keskeistä, kuinka kestävä metsien hakkuiden taso määritellään EU:ssa.

 

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta esitti viime keväänä, että metsien käyttöä verrataan vuosien 2000–2012 tasoon. Tänä aikana Suomen talous on ollut korpivaelluksella, mikä on vaikuttanut myös meillä tehtyjen hakkuiden määrään.

Valiokunnan esitys koettelee EU:n ilmastopolitiikan uskottavuutta sekä johdonmukaisuutta. Esitetty laskentamalli on epätasa-arvoinen, eikä se kannusta lisäämään metsien kasvua. Esityksen mukaan Suomen metsävarantoa kohdeltaisiin hiilidioksidia aiheuttavana päästönä. Tällainen tulkinta on täysin järjetön, koska vaikka hakkuut ylittäisivät referenssitason, suomalaiset metsät sitovat siitä huolimatta hiiltä.

Esimerkiksi Ruotsi hakkasi vertailuvuosina metsiään enemmän kuin Suomi, mutta Suomi joutuisi maksumieheksi, jos se nostaisi tulevaisuudessa metsänkäyttöasteensa Ruotsin tasolle! Esitystä on vielä mahdollista muuttaa tällä viikolla pidettävässä EU-parlamentin täysistunnossa tai viimeistään neuvotteluissa jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Toivottavasti järki lopulta voittaa.

 

Metsä on suomalaisille merkityksellinen paikka, joka herättää voimakkaita tunteita. Luontojärjestöt ovat viime aikoina käyneet voimakkaasti Metsähallituksen kimppuun niiden tekemien hakkuiden vuosi.

Ei ole kuitenkaan kenenkään etu mädättää talousmetsää ja samalla vaikeuttaa kuidun käyttöä. Silloin loppuu myös teollisuuden raaka-aine uusien ilmastoystävällisten metsätuotteiden tekemiseksi, kuten luontoa ja vesivaroja kuormittavan puuvillan korvaaminen uudenlaisella puukuidulla.

Kaikista Suomessa tehtävistä hakkuista huolimatta kestävän metsätaloutemme piiriin kuuluvien puiden kokonaismäärä ja -biomassa on suuri, ja se myös kasvaa. Metsillämme on lukuisia muitakin arvoja kuin vain taloudellinen arvo, kuten jokamiehen metsänkäyttöoikeudet, jotka huomioidaan osana metsätaloutta.

Metsän hyödyntäminen ja biotalouden tukeminen voidaan toteuttaa varjellen metsän erilaisia arvoja, luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen sekä suomalaisten hyvinvointia tukien. Vastuullinen metsätalous on osa ilmastonmuutoksen torjumista, joka myös pitää huolta Suomen kansallisaarteesta.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Kajaanista.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kuinka montaa prosenttia näyttelee hiilidioksidi kasvihuoneilmiössä? Vastaus on alle 5%. Ilmakehässä on tätä "myrkkyä" rapeat 400 ppm ja esim. ihmisen uloshengityksessä vaatimattomat 40 000 ppm.
Kasveille hiilidioksidi tekee eduardoa ,googlaappa co2 and tree growth ja katsele kuvat. Mitä enemmän tätä pahamaineista kaasua ilmassa on sitä voimakkaampi on kasvien kasvu. Edelleen yhteyttämisessä tarvittava veden määrä vähenee hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Maapallolla on eletty aikoja, jolloin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on ollut useita kertoja nykyistä suurempi.
Väestönkasvu taitaapi olla ihmiskunnan suurimpia ongelmia ja edelleen ratkaisematta. Siihen me voimme vaikuttaa. Auringon aktiivisuus, joka vastaa suurimmasta osasta ilmastonmuutoksesta on vielä jopa IPCC:n ja EU:n ulottumattomissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Biosfäärin liikakäyttö on seuraus vihreästä ympäristöpolitiikasta, "kestävästä kehityksestä".

Vapautetaan ensin ikivanhojen hiilinielujen vangitsema hiili takaisin ilmakehään biosfäärin käyttöön. Silloin biosfäärin tuottamaa energiaa on enemmän käytössä, kuten aiempina geologisina aikakausinakin oli. Vihreä ajattelu on liian lyhytnäköistä, suorastaan kestämätöntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äärimmäisen hölmö päätös EU parlamentilta. Aiheuttaa hiilipitoisuuden kasvua ilmakehässä. Koska biomassan käyttö polttoaineena muodossa tai toisessa ei ole hiilineutraalia.

EU parlamentin olisi pitänyt säätää hakkuuraja kasvusta 45% siitä biomassan osasta joka käytetään energiantuotantoon ja biopolttoaineeksi. Sahatavaran tuotannossa prosentti voisi olla jopa 90% siitä biomassan määrästä jota sahatavaraan käytetään, koska sahatavarasta hiili ei tavallisesti vapaudu ilmakehään ja paperin raaka-aineilla prosentti olisi jotain noiden väliltä. Silloin päästäisiin ehkä lähelle hiilineutraalia metsien käsittelyä. Suomen nykyinen hakkuumäärä on nyt aika lähellä tuon kaavan mukaista prosenttia tai hiukan yli sen.

Suomen siis pitäisi tyytyä tämän hetkiseen hakkuutahtiin ja mieluummin kasvattaa hakkuumääriä tulevaisuudessa aina hiukan vähemmän kuin puuvaranto kasvaa. Sillä lailla metsäteollisuus voisi tulla ns. hiilineutraali. Paitsi että hiilineutraalikaan ei ole ilmaston kannalta hyvä ratkaisu. Aitojen hiilipäästöjen pitäisi vuosittain vähentyä nykyisestä. Eikä siinä pidä kikkailla millään kaavoilla koska tonni hiiltä piipusta ulos tarkoittaa kahta tonnia ilmakehässä. Ihan sama mistä piipusta tai lahoavasta puuaineksesta se hiili tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin on mennyt lobbaus perille. Rahan himo ajoi tämänpäiväisessä EU parlamentin päätöksessä tutkimuksen ja terveen järjen ohi.

Oikeasti Suomen luonto on juuri nyt hätää kärsimässä. Se ei todellakaan voi hyvin. Metsäkanalintujen kannat ovat romahtaneet eteläisessä Suomessa puhtaasti metsäteollisuuden toimien seurauksena. Vanhojen metsien lajistot pärjää enää satunnaisesti suojelualueiden ulkopuolella ja jos pärjää niin silloinkin vain siksi kun ei ole vaihtoehtoja. Vesistöt Itämereä myöten on pilattu (äskeinen Luken tutkimus) ojituksin joista huomattava osa on ollut täysin turhia.

Suomen vastuullinen metsänhoito on vitsi. Meillä on hoidettu vain metsäyhtiöiden ja valtion taseita. Ei metsiä. Valtaosa Suomesta on nykyisin kehitysmaissa tuttujen monotonisten puuplantaasien kaltaisia puupeltoja. Niitä ei pidä vitsilläkään kutsua metsiksi. Metsää ei paikoin todellakaan näe puupellon puilta.

Sama vinoutunut harha on metsän kasvusta. Puuvarannot kyllä kasvaa mutta metsäpinta-ala pienee vauhdilla. Puuvarannon kasvu on valtaosalta puupelloissa ja loput taimikoissa. Sen huomaa kun ajaa Kainuun halki jotain muuta kuin viitostietä pitkin. Varttunut terve metsä kun ei kasva riittävän vauhdilla metsäfirmojen mieleen.

Kun puu poltetaan ja hiili vapautuu ilmakehään kestää n. 10 vuotta että vapautunut hiili sitoutuu takaisin biomassaan. Hidas takaisinsitoutuminen tarkoittaa että jokainen ilmakehään vuodessa vapautettu hiilitonni ylläpitää ilmakehässä kahta tonnia hiiltä. Ihan sama miten paljon biomassa kasvaa ja ihan sama mistä lähteestä hiili tulee. Jos samalla vähennetään biomassaa niin käytännössä hiilen määrä kasvaa vaikka hiilipäästö pysyisi samana vuodesta toiseen. Prosessi ei ole hiilineutraali vaikka niin kansalle halutaan uskotella. Ainoa tapa vähentää hiilen määrää ilmakehässä ja ehkäistä ilmastonmuutosta on vähentää hiilipäästöjä ilmakehään ja antaa puuvarannon kasvaa enemmän kuin sitä poistetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hiilinielu on nykyisen ilmastokeskustelun käsitteenä absurdi.

Hiilinieluhan tarkoittaa sitä, että hiiltä kerääntyisi jonnekinkin enemmän kuin sieltä vapautuisi hiiltä ilmakehään. Kivihiili on peräisin ikivanhasta hiilinielusta. Turvetta kasvava suo on myös hiilinielu, mutta nykyiset metsät eivät todellakaan voi olla hiilinieluja. Missä on metsiin tuhansien ja taas tuhansien vuosien aikana kertyneet hiilivarat jos ne olisivat hiilinieluja?

Ilmastopolitiikka näyttää olevan sellaista, että ensin sovitaan rinta rottingilla yltiöpäisistä ilmastotavoitteista. Sitten kehitetään laskentakaavoja, joilla sopimuksen vaatimat taloudellisesti ikävät teot vältetään. Ja lopuksi tuomitaan sormi pystyssä ne, jotka eivät suostu ratifioimaan sellaisia ilmastosopimuksia, joita ei voi noudattaa.

Suomi on valitettavasti tässä ilmastojesuiittojen äänekkäässä ryhmässä aktiivisesti mukana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Metsillämme on lukuisia muitakin arvoja kuin vain taloudellinen arvo, kuten jokamiehen metsänkäyttöoikeudet, jotka huomioidaan osana metsätaloutta."
Näinpä. Nämä taas eivät liity mitenkään näihin puupeltoihin, vaan edellyttävät kirveen koskemattomia ikimetsiä. Sellaisia, joita ei ikään hakata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

192
Kaupasta saa maaliskuusta alkaen nelosolutta – eduskunta päätti alkoholiprosentin noususta kahdessa tiukassa äänestyksessä
115
Näin Oulun vaalipiirin kansanedustajat äänestivät alkoholin prosenttirajan nostosta
49
"Prinssiä" epäillään törkeistä talousrikoksista - Rami Jaberina tunnetun miehen yrityksen konkurssi raukesi varojen puutteeseen
39
Ylen väittely: Uhkaako Venäjän karhu Suomea vai ei? Huhtasaari pitää naapuria potentiaalisena uhkana
34
Kristillisten Päivi Räsäsen viivytysyritys epäonnistui - alkoholilain kiivas käsittely jatkui yötä vasten
34
Muhoslainen ministeri Mattila äänesti hallituksen alkoholiesitystä vastaan – ei kommentoinut, käveli karkuun
30
Tulevatko vahvat oluet ruokakauppoihin? - Pitkä kiista voi ratketa tänään eduskunnan äänestyksissä
Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

183 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Äänestän Väyrystä presidentinvaalissa

Eilisessä vaalikeskustelussa Niinistö joutui puolustelemaan yhdessä Lipposen kanssa tekemäänsä rahaliittoon liittymisepä... Lue lisää...
...ollakkovaiei...

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.12.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image