Kolumnit

Mainos

Kolumni: Pidetään koko Suomi asuttuna

Kolumnit 15.8.2016 12:00
Antti Ervasti

Helsingin Sanomathan niitä juttuja on tehnyt säännöllisimmin. Niitä, joissa lasketaan, kuinka kalliiksi pääkaupunkiseudun asukkaille tulee Suomen asuttuna pitäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vastaukseksi näihin puolueettomiin selvityksiin aina saadaan, että kalliiksi – tai yleensä mieluummin jumalattoman kalliiksi.

Tällainenkin on surullisen yleistä: todistellaan viisaiden päiden kautta, että mitään mannaa kuten teollisuutta, työpaikkoja tai virastoja ei saa missään nimessä luovuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Eivät muutkaan etelän isot mediat ole tähän pyyteettömään journalismiin syyttömiä. Viimeksi Iltalehti kirjoitti toissa viikonlopun Viikonvaihde-liitteessään, kuinka Uudenmaan maakunnan asukkaat maksavat muun Suomen pikkukuntien palvelut omasta pussistaan.

Suomen asuttaminen kauttaaltaan pohjoista ja itää myöten on muka orastavan talouskasvumme suurin jarruttaja.


Helsinkiläisten huippuyliopistojen huippuprofessoreiden lääke edellä mainittujen räikeiden epäkohtien paikkaamiseksi on selkeästi, että harvaan asuttuja alueita lakataan tukemasta. Sinne ei tule myöntää valtionosuuksia eikä mitään muutakaan tukirahoitusta.

Kiihdytetään muuttoa kasvukeskuksiin eli kiihdytetään maaseudun tyhjentymistä entisestään.

Käännetään nurin niskoin tasaiseen asuttamiseen pyrkivä aluepolitiikka, jota tähän asti maassamme on pyritty enemmän tai vähemmän toteuttamaan – hallituksen väristä aina vähän riippuen.


Tarvitseeko muuttoliikettä kasvukeskuksiin edes hirveästi jouduttaa? Sehän virtaa yhä kiihtyvämmällä tahdilla, mikä näkyy niin isoissa kuin pienissäkin kaupungeissa.

Mitäköhän siitä seuraisi, jos pääkaupunkiseudulle alettaisiin oikein aluepoliittisesti ohjata entistä enemmän väkeä talouskasvun nimissä? Mahtaisi sielläkin sietokyky ylittyä kuten se tekee monilla pienemmillä voimakkaan muuttovoiton alueilla.

Miten kävisi inhimillisyyden, kun Espoo-Vantaiden lähiöhelvetit muuttuisivat liikakansoituksen paineissa entistä helvetillisemmiksi? Mahdettaisiinko siellä enää niin kovasti vinkua muulle Suomelle maksumiehiksi joutumisesta?

Jotkut tosissaan haluaisivat ohjata asukasvirrat entistä enemmän niin sanotuille tuottaville alueille tuottamattomiksi väitetyiltä alueilta. Ajatus on pähkähullu ja kuvastaa näköalattomuutta, joka on sokeuttanut ja kylmettänyt erityisesti eteläsuomalaiset.

Ei olisi yhtään reilua, jos harvaan asutuilla seuduilla asuvilla maksatettaisiin aiheuttamiensa palvelujen kustannukset.


Yliopistojen pitäisi olla humaaniuden ja tasa-arvoajattelun kehtoja. Onkin kummallista, että kovimmat puheet maaseudun autioittamiseksi ja köyhdyttämiseksi tulevat useimmiten akatemian maailmasta.

Aina löytyy professoreita, jotka tyrmäävät Kemiin kaavaillun biopolttoainetehtaan ja Pyhäjoen ydinvoimalan tarpeettomiksi ja kannattamattomiksi ilman kovinkaan päteviä perusteluja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) närkästytti talvella herkkähipiäiset akateemikot tokaisemalla kaiken maailman dosenteista. Aivan oikeaan pesään hän sohaisi, mutta viestin ydin meni valitettavasti monelta ohitse.

Suomalaisilla on onneksi vielä oikeus valita asuinpaikkansa pellolle kyhätystä rivitalomerestä keskeltä palveluja, tiettömien taipaleiden päästä rytökorvesta tai kaikesta siltä väliltä. Koetetaan pitää tilanne sellaisena.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (68)

Jälleen kerran ollaan unohdettu kuka maksaa ja kenen laskuja. Kerrataan: Suomen vienti on suurimmaksi osaksi kehä kolmosen ulkopuolella, ja vienti tarkoittaa sitä, että raha tulee systeemin ulkopuolelta. Kehä kolmosen sisäpuolella ei kovin paljoa vientiä ole, ja "suuret" rahat jotka siellä pyörivät, tulevat siis suomalaisilta. Systeemiin ei tule sieltä uutta valuuttaa. Tuonti taas merkitsee sitä, että valuutta karkaa pois systeemistä. Tämän tasapainottamiseksi tarvitaan joko vientiä tai velkaa.

Mietitäänpä hetki tätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terveisiä helsinkiläisestä lähiöhelvetistä: ostarilla 2 kuppilaa, joiden terdeillä notkuu aina samat tyypit. Kauppoja tasan kaksi, ärrä ja apteekki. Harmaata ja lohdutonta? Noup, toimiva kirjasto, todella suuri ja hyvin hoidettu leikkipuisto-urheilukenttä, pieni kirkko ja uutena tulokkaana aasialainen ruokakauppa. On lenkkipolku ja uimahalli. Lähiö just rempattu viimpan päälle. Alueella paljon lapsia, vanhuksia ja maahanmuuttajia eli koko elämän kirjo edustettuna. Toiset ovat asuneet täällä jo 47 vuotta eivätkä halua pois vaikka olisivat päässeet lähelle merta. Illalla kun täällä kulkee, niin vastaan tulee koiranpissuttajia ja nuo terden porukka, joka notkuu kotiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tietämättömyyttä seuraava kapeakatseisuus on Kalevan koluminpalstan tavoite, on siinä onnistuttu hyvin. Miten sellainen voi olla minkään sanomalehden tavoite, on toinen kysymys. Paikallisen median luulisi pyrkivän avaamaan uusia näköaloja, raikastamaan ilmapiiriä, ei käpertyvän tunkkaisuuteen. Niin luulisi, mutta huomaan erehtyneeni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin ovat kelvanneet etelään Oulun yliopistosta valmistuneet - ainakin matemaattisten aineiden opettajat! Koulutetaanko täällä katkeria veronmaksajia pääkaupunkiseudulle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko Suomen muuttaminen lähiöhelvetiksi on jokaisen poliitikon päiväuni, jonka toteutuminen päivä päivältä yhä lähempänä ja lähempänä. Uskoakseni voimme kaikki luottaa poliitikkojen erehtymättömyyden, että asia tulee hoidetuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsingissä lähiöhelvetissä joutuu asumaan jos on köyhä. Vain varakkailla on mahdollisuus asua viihtyisästi. Maaseudulla on köyhemmällä myös oikeus turvalliseen asumiseen ja viihtyisään ympäristöön. Helsingin sairaalloinen asuntopula on tosiasia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

50 vuotta sitten rakennettuja lähiöitä, joihin on yritetty tunkea mahdollisimman paljon väkeä pienelle alueelle, löytyy joka kaupungista. PK- seudulla niitä on luonnollisesti enemmän. Makuasioista on turha kiistellä, osa pitää Merihaasta, osa inhoaa tämän tyyppistä rakentamista. Tiheään asutetuilla alueilla on huomattavissa myös ihmisten irtaantuminen villistä luonnosta. Kuntopolku metsikössä tai ohjeistettu vaellusreitti turvallisen välimatkan päässä lähimmästä autotiestä mielletään luonnolliseksi. Yksi selkeä ero PK-seudulla ja muilla kaupungeilla Suomessa on huono-osaisuuden näkyminen. Laitapuolen kulkijoita ja kerjäläisiä on on kuin sieniä sateella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika härskiä vaatia maakunnissa asuavia eläkeläisiä maksamaan yksin omat kulunsa. Eikö jo riitä, että eläkkeistä maksettavilla veroilla kustannetaan Helsingin metrosotkua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rakennetaan uusi Kehä IV Haukiputaan korkeudelle ja liitetään oulu osaksi Stadia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittaja, penäät perusteluja tukien poistoille, mutta et perustele millään tavalla oikeuttasi päättömiin aluetukiin. Tai joo, perustelet, tunnesyin. Hellyttävää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

itse asuin 3w helsingin ‪#‎lähiöhelvetti‬ :ssä kehä1:n sisällä. lenkkipolulle pääsi kotipihalta, ja pystyi juoksemaan hiekkapolkuja vaikka 20km, jos halusi - ja mäkiäkin löytyi. lähin urheilukenttä oli 200m päässä, ja lähimpään siirtolapuutarhaan 300m.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä.
On vain joukko yksinäisiä ja heitä on monta, liian monta.
En tahtoisi olla yksi heistä.
Tahdon olla vapaa ja hengittää havun tuoksua
Täällä olen kuin vanki, lähden Kuusamoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siellä on Ervastien sukukokouksessa taas hymyilty, että saadaanpahan Kaleva-lehti otsikoihin, kun sohaistaan etelänpellejen ampiaispesää. Hieno suoritus 5/5.

Asiaahan kirjoituksessa oli ei niin yhtään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kolumni aiheuttaa suurta myötähäpeää. Itse olen alkuperäinen oululainen, joka on asunut muun muassa parjatuissa Espoon ja Vantaan lähiöissä ja viihtynyt hyvin. Kirjoittaja voisi pysyä lestissään ja käsitellä kirjoituksissaan Kiimingin ja Pudasjärven kyläpolitiikaa ja vanhaa rokkenrollia, kun näköjään muusta ei ole kokemusta. Hävettää oululaisten ja Kalevan puolesta mokoma asenteellinen panettelu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama täällä. Muutin työn perässä Oulusta Vantaalle 80-luvulla. Ei ollut kivaa mutta ottivat pohjoisen tytön mielellään vastaan. Kotiuduin nopeasti enkä vaihtaisi Kaivokselaa enää Tuiraan tai Pudasjärveen jossa kävin lukion. Tympäisee tuommoinen asenne ja yksisilmäisyys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän oululaisten,muotoa asumme lähiöparatiiseissa (Esim. Toppila, Kaketsu, Puokkari jne. juu neim it) ois nyt järjestettävä kansalaiskeräys Espoon lähiöhelvettien asukkaiden hyväksi. Voisiko esim. Oululaista arkkitehtuuriosaamista viedä Espooseen, jolloin niistä tulisi viihtyisiä keitaita?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oululaisena oikein hävettää tämän toimittajan puolesta.onhan tämäkin tapa saada julkisuutta mihin tämä toimittaja ei ole aikaisemmin onnistunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulla on ratkaisu Suomea jakavaan ongelmaan - jaetaan Suomi kahtia. Etelä-Suomelle riittää hieman pienempikin alue, vaikkapa niin että Lappeenranta jää etelään, Tampere jaetaan kahtia ja Vaasan pohjoispuoliset alueet kuuluvat Pohjois-Suomeen. Etelä-Suomesta tulisi ehkä yksi Euroopan liberaaleimmista ja dynaamisimmista valtioista. Pohjois-Suomi saa puolestaan haluamansa painoarvon itsenäisenä, luultavasti EU:sta eronneena valtiona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On esitetty Suomen jakamista 1300-luvun Pähkinänsaaren rauhan rajalinjaa pitkin. Siinä suorahko linja kulki Raahen tienoilta Pieksämäen kautta Viipurinlahteen (osapuilleen).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (68)
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

193 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

suvi linden sopeutumis eläke

Kokoomus otti leivän taittoi ja sanoi - Ei tästä kaikille riitä! Lue lisää...
Rohkea rotan syö

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.2.

Naapurit

22.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image