Mielipiteet

Mainos
Lukijalta

Unelmajuna Oulusta Luulajaan voisi olla totta

Mielipiteet 13.9.2017 7:00
Heikki Aalto, Piia Rantala-Korhonen

Perämerenkaaren alue on pohjoisimman Euroopan vahvin yhtenäinen kehittämisvyöhyke. Asukkaita alueella on yhteensä 710 000, yhteistyö Ruotsin ja Suomen välillä on kehittynyt ketterästi rajan yli.

Oulu on Perämerenkaaren suurin ja kasvava kaupunki, jonka pahin kipupiste on korkea työttömyys. Ruotsin puolella työttömyys on marginaalista Pohjois-Suomeen verrattuna. Luulajassa on jo nyt pula monien alojen osaajista ja työvoiman puute vain kasvaa lähivuosina.

Luulaja ja Oulu ovat vahvoja korkean osaamisen yliopistokaupunkeja, joiden välinen nopea junayhteys voisi olla todellinen mahdollisuus lisätä elinkeinoyhteistyötä, työssäkäyntiä rajan yli sekä matkailua Perämerenkaaren alueella.

Uudet junayhteydet luovat kysyntää myös lähiliikenteelle. Oulu–Helsinki välillä kulkevien junien pysähtyminen Kempeleessä on hyvä esimerkki mahdollisuuksista käyttää junaa myös työmatkaliikenteessä.

 

Perämerenkaaren yhdistys on tehnyt selvityksiä uuden junayhteyden matkustajapotentiaalista. Selvitysten perusteella on potentiaalista kysyntää kannattavalle junayhteydelle. Luulaja–Oulu -junayhteys tekisi koko Perämerenkaaresta yhtenäisen työssäkäynti- ja elämysalueen.

Uusi junayhteys tukisi myös EU:n linjauksia eurooppalaisen liikenteen ydinverkon (TEN-T) laajentamiseksi Perämerenkaaren ympäri.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan helmikuussa, että Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Se merkitsee kulttuurin, luovan talouden ja matkailun pitkäjänteistä kehittämistä, ei vain yhden vuoden rikasta kulttuuritarjontaa.

"Luulaja–Oulu -junayhteys tekisi koko Perämerenkaaresta yhtenäisen työssäkäynti- ja elämysalueen."

Nopea junayhteys Ruotsin ja Suomen välillä on konkreettinen keino vahvistaa matkailua pysyvästi kasvavana elinkeinona myös Oulun seudulla. Oululla on kulttuurielämysten tarjoajana pohjoisen Suomen ja Ruotsin suurimpana kaupunkina keskeinen rooli.

Junayhteys Oulu–Luulaja edellyttää valtiolta 10–15 miljoonan euron investointia Laurilan ja Tornion/Haaparannan välisen ratayhteyden sähköistämiseen. Osa rahoituksesta on mahdollista saada EU:lta esimerkiksi CEF (Connecting Europe Facility eli ”Verkkojen Eurooppa”) rahoituksen kautta, näin se ei jäisi kokonaisuudessaan valtion rahoituksen varaan.

Sähköistämisen ansiosta etelästä tulevia, nykyisin Ouluun päättyviä junavuoroja voisi jatkaa Kemin kautta Tornioon ja Haaparantaan asti. Mahdollista olisi luoda sekä Perämeren että Rovaniemen lähiraideliikennettä tukevia junayhteyksiä.

Suomalainen raideleveys yltää Haaparannan asemalle ja ruotsalainen Tornion asemalle asti, eli jommankumman maan junien tulisi ylittää raja, jotta matkustajat voisivat vaihtaa junaa laiturin yli ja jatkaa matkaansa haluttuun määränpäähän ja vaikka Etelä-Eurooppaan asti.

 

Unelmajunayhteyttä Oulu–Luulaja tullaan testaamaan yhdessä ruotsalaisten kanssa 30. syyskuuta, jolloin Oulusta lähtevä juna kohtaa Luulajasta lähtevän junan Haaparannalla. Perämerenkaaren yhdistys ja tapahtumaan osallistuvat kaupungit kutsuvat Suomen puolella matkalle mukaan alueen kansanedustajia ja muita keskeisiä päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita.

Tavoitteena on nostaa julkiseen ja poliittiseen keskusteluun toimivan, sähköistetyn raideyhteyden saaminen Haaparantaan asti työvoiman liikkuvuuden ja matkailun sekä Perämerenkaaren yhteistyön edistämiseksi.

 

Heikki Aalto

toimitusjohtaja, Bothnian Arc -yhdistys

Piia Rantala-Korhonen

johtaja, Oulun kaupunki

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Miksi investoida 1800-luvulta peräisiin olevaan teknologiaan, rautatieinfraan, jossa on vielä eri speksit Suomen ja Ruotsin kesken? Ennemminkin näkisin Uber-tyyppisen lentoliikenteen nopeammaksi ja joustavammaksi liikennemuodoksi Perämeren yli. Ei mitään ylimitoitettua Oulu-Tromssa -tyyppistä BusinessOulun hypettämää yhteyttä vaan pienemmällä yksi- tai kaksimoottorisella alle 18-paikkaisella lentokoneella. Jos kysyntää on niin vuoroja voi lisätä, yrittäjä toimisi tässä omalla riskillään arvioiden itse kysyntää ja lisäten kapasiteettia tarpeen mukaan. Ellei kysyntää ole niin ei kannata edes aloittaa.

CEF/Ten-T kattaa tällä hetkellä vain Turku-Vaalimaa -välisen yhteyden kehittämisen eikä edes pohjoisen kaivoshankkeet ole vaikuttaneet sen laajenemiseen pohjoisemmaksi vaikka tarvetta olisi. Lieneekö kirjoittajilla menneet puurot ja vellit sekaisin, sillä Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus (Connecting Europe Facility, CEF), jakaantuu kolmeen pääsektoriin: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne), mutta kahden termin käyttäminen samasta asiasta ei ainakaan selvennä tilannetta.

Bernerin johtaman LVM:n agendalla ei ole rautatieliikenteen kehittäminen millään muotoa saati liikelentotoiminnan kehittäminen mistä ovat osoituksena VR:n pilkkomishankkeet ja Malmin lentoaseman alasajo.

Nopea junayhteys merkitsee minulle esimerkiksi Maglev-rataa Shanghain lentokentältä kaupungin keskustaan, ei matkustamista Oulun asemalta Kempeleen asemalle. Shanghaissa 30 kilometrin matkaan menee aikaa vajaa 8 minuuttia mutta Oulun juna ei ehdi edes asema-alueelta pois siinä ajassa.

Kaiken kaikkiaan kirjoitus Unelmajunasta paljastaa jälleen kerran unelmajunakuplan missä allekirjoittaneiden organisaatiot elävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sehän onkin todella vertailukelpoista tarkastella miljoonakaupunki (ja minivaltio) Singaporea ja Oulua rinnatusten! :D

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno idea mutta valtiolla on tällä hetkellä liian kiire suomen rautatieliikenteen lopullisessa tuhoamisessa että en pidättäisi hengitystä tuon toteutumiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittajilla aika vähän reaalimaailmaan liittyvää asiantuntemusta. Esimerkkinä 5 juna pysähtyminen päivässä Kempeleeseen ei tee siitä työmatkaliikenteeseen todellista vaihtoehtoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä oli miellyttä uutisen otsikko ja sitten kun siellä lukee että "Arvonlisävero poistuu", niin sitten voin todeta, että nyt me olemme menossa kohti valoa ja tulevaisuutta jossa meillä kaikilla on mahdollisuus selviytyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Junayhteyden puute ei estä työvoiman liikkuvuuden ja turismin kehitystä. Kokeilkaa ensin suoralla bussilla. Ei tartte järjestellä kulkuvälineen vaihtoa rajalla eikä investoida rataverkkoon summamutikassa. Jos matkustuskysyntää kehittyy sen verran, että junajärjestely alkaa vaikuttaa elinkelpoiselta, niin sitten junahommiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kauanko kestää matka suuntaansa? Kerro tämä kahdella ja lisää työaikaan. Paljonko sinulle jäi aikaa muulle kuin työlle ja työmatkaliikenteelle päivässä? Et kai aio nukkua sinä aikana vaan touhuta muutakin elämää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääkaupungissa käy jonkin verran sakkia töissä päivittäin Turusta ja Tampereelta. Henkilöautolla, linja-autolla ja junalla. Matka-aika suuntaansa plus miinus kaksi tuntia riippuen lähtö- ja määränpääpisteiden sijainnista ja paikallismatkoista. Joillekin juna on sopivin ja nopein, mutta ei suinkaan kaikille. Riippuu em. asioista. Pystyttäisiinkö samaan Oulu-Luulaja-välillä? Junaradat ovat paljon hitaammat kuin Hki-Tre, Hki-Turku. Porukka asuu pohjoisessa kovin hajallaan. Ovatko asemat lähelläkään työpaikkakeskittymiä niinkuin pk-seudulla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulossa mielenkiintoinen kädenvääntö, kumpaan maahan rakennetaan tuplaraide. Suomessa ja Ruotsissa on erillainen raideleveys. Suomi 1524 mm ja Ruotsi 1435 mm. Tornion ja Haaparannan rautatieasemat yhdistävä neljän kilometrin pituinen rata mahdollistaa sekä leveäraiteista että normaaliraiteista rataa kulkevan kaluston liikenteen asemien välillä. Kahden eri raideleveyden pienen 89 mm:n eron vuoksi rata on jouduttu toteuttamaan nelikiskoisena.
Rata ylittää valtakunnan rajan Torniojoen rautatiesillalla.
Tornion ratapihalla on lisäksi raideleveyden vaihtolaite, jolla voidaan muuttaa erikoispyöräkerroin varustettujen vaunujen raideleveyttä. Nämä vaunut voivat liikennöidä sekä leveäraiteisellä että normaaliraiteisella radalla, eikä tavaroiden siirtokuormausta tarvita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole enää raideleveyden muunnilaitetta. On ollut kokeilussa useankin valmistajan laitteita, mutta eivät ole toimineet halutulla tavalla. Siirtokuormaus on ainut toimiva vaihtoehto, joka tosin nykyisin tehdään Haaparannassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö VR ja valtio vasta suurella vaivalla ajanut alas tätä Oulu-Tornio välin liikennettä useamman vuoden ja onnistuivat siinä todella hyvin. Ei pysähdy junat enää Iissä tai Simossa. Kerran päivässä pääsee yöjunalla Tornioon. Oulusta pohjoiseen menevät junat on puolitettu jne. Kempelettäkään ei olisi, jos Sipilä ei olisi sieltä kotoisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Melkoista unelmahöttöä koko juttu. Miksi tyytyä perinteiseen sähkörataan. Rakennetaan saman tien hyperloop, etteivät rajan yli liikuskelevat huippuammattilaisten laumat pääse pitkästymään matkalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se juna meni jo, ei tarvitse enää haaveilla tällaisesta unelmareitistä, Ruotsi ei ole enää turvallinen maa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi Salmelan Luulaja-Oulu bussi oli kannattamaton, kun reitillä olisi muka potentiaalia junalle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koska kohta kuitenkin alkaa valitus eri raide leveydesta ja sen mukaan tuomista vaikeuksista, niin maailmalta löytyy kyllä kalustoa joka osaa vaihtaa raideleveyttä ihan ajonaikana. Sellaista tarvittasiin myös tuohon Suomen ja Ruotsin väliseen raideliikenteeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi iltayöstä alkaen Lapin länsiosassa lumipyryn vuoksi. Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöstä alkaen Lapin itäosassa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sopeutumiseläkkeet

Minuakin ihmetyttää todella suuresti, että miksei Susanna Koski esimerkiksi anna mitään vinkkiä Suvi Lindeenille noista ... Lue lisää...
Älli

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image