Suomen täyttäessä 50 vuotta katseet kohdistuivat tulevaisuuteen maata rakentaen. Perustettiin muun muassa SITRA, joka on saanut paljon hyvää aikaiseksi. Suomen juhliessa sataa vuotta tulevaisuudesta ei tunnuta piittaavan.
Hämmentävää on muun muassa eräiden asiantuntijoiden ajama Suomen kansallisomaisuuden valjastaminen muiden maiden eduksi. Vihreiden tuore puheenjohtaja olisi valmis jopa uhraamaan Suomen metsiä paikkaamaan USA:n irtoamista Pariisin ilmastosopimuksesta.
Suomi on yksi Euroopan metsäisimmistä maista. 30 vuoden aikana metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien kasvu on jo kiihtynyt lähes 110 miljoonaan kuutioon vuodessa, josta käytetään noin 60 prosenttia.
Samalla metsien käyttö on lisääntynyt vain puolet tuosta määrästä. Vertailun vuoksi, Ruotsi käyttää jo nyt yli 80 prosenttia vuotuisesta kasvustaan.
Peruskoulussa opetetaan, että vain kasvu sitoo hiiltä ja metsien uudistuminen palamalla on osa luontaista hiilen kiertoa. Tehokkainta hiilen sitoutuminen on nuorissa metsissä ja hiili kiertää luontaisesti globaalissa ekosysteemissä.
Ilmakehää muuttava lisähiilidioksidin lähde kaivetaan maaperästä öljynä ja kivihiilenä. Jos emme pysty hillitsemään lisähiilen käyttöä maakuoresta, niin ilmasto muuttuu. Hiilen vapautuminen tapahtuu polton kautta. Puun polton myötä kuitenkin hakatun puun tilalle kasvaa toinen, mutta fossiiliset eivät uusiudu.
Biotalous ei ole vain bioenergiaa. Bioenergian osuus on pieni sivutuote metsäteollisuuden raaka-käytössä. Biotaloudessa energiasovellukset ovat alle kahdeksan prosenttia Suomen biotalouden arvosta.
Eniten biotaloudessa arvoa tuottavat tuotteet, joilla haetaan aktiivisesti uusia biopohjaisia ratkaisuja sekä kemikaaleihin, materiaaleihin että rakentamiseen.
Muovituotteiden aiheuttama kemikalisaatio on kasvava terveysongelmia ihmisille. Pyykkikoneessa öljypohjaisessa polyesteristä irtoaa mikropartikkeleita vesistöihin päätyen ravintoketjuihin. Öljypohjaiset tekstiilit hallitsevat markkinoita noin 65 prosentin osuudella. Puu taipuu myös tekstiileiksi.
Suomella metsävarantojen varaan on hyvä luoda jatkossakin hyvinvointia. Metsien kestävään käyttöön perustuvat jalostetut biotuotteet hallitsevat Suomen vientitulojen listaa. Sertifioinnit ovat tasolla, josta muut voivat vain unelmoida.
Vaikka kaikki metsien käyttö loppuisi tässä ja nyt, sillä on marginaalinen vaikutus hiilitaseeseen, mutta valtava lommo Suomen kauppataseeseen. Samalla siirtyisimme hyödyntämään enemmän ei-uusiutuvia raaka-aineita ja jalosteita, jotka suurelta osin tulevat kehittyvistä maista. Suomessa on mahdollista hakata nykyistä suurempia määriä kestävästi täsmällisillä ja alueellisilla metsäoperaatioilla, jotka huomioivat eri käyttötarpeiden erityispiirteet. Siltikin kunnioittaen metsien monimuotoista käyttöä.
Kenelle kellot siis soivat? Vaatimukset Suomen metsin käytön rajoittamisesta otetaan ilomielin vastaan erityisesti Suomen ulkopuolelta.
Aikoinaan valtamedia kauhisteli Zhirinovskin ideaa tehdä Suomesta venäläisten virkistysalue, nyt jotkut jopa ylistävät mahdollista EU-regulaatiota tehdä Suomesta enenevässä määrin metsäreservaatti. Suomi maksoi aikanaan sotakorvaukset, nyt näyttää, että Suomen harteille jää myös hiilitaseen hoito Euroopassa oman väen hyvinvoinnista piittaamatta.
Jukka Kantola
Partneri – CEO
NC Partnering Oy
Timo Tokola
professori, metsätietojärjestelmät
Itä-Suomen yliopisto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.