Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri kri­ti­soi Oulun kau­pun­gin kir­jo­lo­hien is­tut­ta­mis­ta Ou­lu­jo­keen – is­tut­ta­jan mukaan kir­jo­lo­hi ei aiheuta haittaa muille ka­loil­le

Oulujokeen on istutettu kaloja virkistyskalastusta varten vuosien ajan, kun luontaiset kalakannat menetettiin voimalaitosten myötä. Muutosta on näköpiirissä, mutta se tapahtuu hitaasti.

Oulun kaupunki istutti keskiviikkona 17. kesäkuuta kirjolohia Oulujokeen virkistyskalastusta varten. Kaupunki kertoi tapahtumasta twitter-tilillään.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen kiinnitti asiaan huomiota ja twiittasi aiheeseen liittyen keskiviikkoiltana. Aiheesta käytiin keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Vieraslajin istuttamisella Mikkonen viittasi alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin olevan kirjolohen istuttamiseen.

– Jos virkistyskalojen istutuksia tehdään, tulisi niissä käyttää vesistön luontaisia lajeja vieraslajien sijaan, Mikkonen kertoo.

Oulujoen istutuksia energiayhtiöille hoitaa Montan Lohi Oy. Toimitusjohtaja Kyösti Oikarisen mukaan kirjolohi ei ole uhka millekään kalalle Oulujoessa, vaikka se tunnetaankin vieraslajina. Pyyntikokoiset kirjolohet pyydetään joesta nopeasti.

Kirjolohia on istutettu Suomessa pitkään, eikä se Oikarisen mukaan ole ollut uhka missään muaallakaan.

– Siitä huolimatta en istuttaisi kirjolohta luonnontilaiseen jokeen. Kyllähän se kertoo meidän vesistöjen ongelmista, että joudumme kirjolohta istuttamaan, Oikarinen sanoo.

Velvoiteistutukset ovat virkistyskalastukseen tarkoitettuja istutuksia. Suurin osa niistä kuuluu Oulujoessa patoja omistaville Oulun energialle ja Fortumille. Lisäksi velvoitteita kuuluu myös Oulujoen suiston teollisuuslaitoksille, sekä Oulun kaupungille Taskilan vedenpuhdistamon kautta. Tämän lisäksi jokeen tehdään vapaaehtoisia istutuksia.

Istutettavia kalalajeja ovat lohi, kirjolohi, meritaimen, vaellussiika ja harjus. Suurin osa kaloista istutetaan nykyisin suoraan jokeen Muhoksella, jotta ne leimautuisivat paremmin jokeen. Istutus on jatkunut lähes samanlaisena Oulujoessa jo vuosia.

Mikkosen mukaan selvitysten mukaan istutukset eivät ole toimiva keino turvata kalakantoja ja siksi kansallisessa kalatiestrategiassa painotetaan luontaisen kierron varmistamista.

– Kalatalousvelvoitteet tulisikin päivittää tähän päivään tästä lähtökohdasta, Mikkonen toteaa.

Viime vuosina Suomessa on virinnyt paljon keskustelua ja tahtoa jokien palauttamisesta sellaiseen kuntoon, että alkuperäiset kalakannat voisivat elpyä. Liikkeen keulahahmoja on ollut näyttelijä ja harrastekalastaja Jasper Pääkkönen.

– Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi avainasemassa ovat vaellusesteiden poisto ja toimivat kalatiet, joilla turvataan luontainen lisääntyminen, Mikkonen sanoo.

Lopulta kyse on myös politiikasta, ja siitä mitä jokien suhteen halutaan tehdä. Mikkosen mukaan maa- ja metsätalousministeriö avasi juhannusviikolla avustuksen vaellusesteiden poistoon.

Nykyistä parempi kalatilanne olisi mahdollista saavuttaa myös ilman, että vesivoimalaitoksista saatavan vihreästä energiasta luovuttaisiin ja padot purettaisiin.

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juha Kuukasjärven mukaan Oulussa virtaa tällä hetkellä vain kaksi kuutiometriä Merikosken voimalaitoksen ohi ympärivuotisesti. Virtausmäärän nostamisella 30 kuutiometriin ja kosken kunnostuksella kaloja voitaisiin saada nousemaan.

Vaikka kalat eivät nousisi Oulujoen alajuoksua pidemmälle, olisi se Kuukasjärven mukaan suuri vetovoimatekijä Oulun kannalta.

Kalakantojen palauttaminen on Kyösti Oikarisen mukaan pitkä prosessi, jossa jokainen askel vie kauan aikaa. Rohkaiseviakin merkkejä on kuitenkin nähty esimerkiksi Merikosken kalaportailla, josta nousi viime vuonna noin 2000 lohta ja meritaimenta jokisuiston kalastuksesta huolimatta.

Oulujoessa ei kuitenkaan ole juuri ollenkaan jäljellä kalojen luontaisia koskia ja kalojen luontaisia lisääntymispaikkoja, mikä hankaloittaa kalakantojen elpymistä.

Muokattu juttua 23.6.2020 klo 9.32: Lisätty Krista Mikkosen kommentit.