Viihde

Rastafari Limingan lakeuksilla

Juurihoito-kollektiivin sielu Valtteri Kontturi on luonnollinen kokijamies.
Viihde 8.2.2008 0:00
Anssi Juntto
Leijonapatsas tervehtii tulijaa liminkalaisen omakotitalon ovenpielessä. Ei epäilystäkään, etteivätkö Juurihoito-kollektiivin sielun Valtteri Kontturin antamat ajo-ohjeet tuoneet oikeaan paikkaan.

Ovella vastaanottokomiteaan liittyy ainakin värinsä puolesta leijonaa muistuttava Epe-kissa. Epe osoittautuu varsin sosiaaliseksi tapaukseksi. Kontturi itse sanoo suhtautuvansa kissaan hieman varauksella, sillä kun tuntuu olevan aina kujeet mielessä.

"Ei siitä ihan leijonaa saa, vähäiset ovat perimät. Mutta kyllä siinä rantakyläläistä metsästyskissaa on", Kontturi arvelee.

Leijona toistuu Kontturin kodin afrikkalaishenkisessä sisustuksessa muutenkin. Juudan leijona nimittäin symboloi rastafarien messiasta, Etiopian keisaria Haile Selassieta, jonka siviilinimestä Ras Tafari Makonnenista jamaikalaislähtöisen uskonnon nimi juontuu.

"Olen ollut hengellisesti pärähtänyt siitä asti, kun olen havainnut omistavani aivot. Tukka meni takkuun ensimmäisen kerran joskus 1996 tai 1997. Vaikka ei se tukka mikään primääriasia ole", dreadlocks-hiuksensa korkeaan lakkiin kätkenyt Kontturi toteaa.

Rastafarien hiusmallilla on monta eri tulkintaa. Jonkun mielestä kampauksella jäljitellään leijonan ulkonäköä, mutta Kontturin perusteet juontavat Mooseksen kirjaan. Tukka on merkki omistautumisesta, eräänlaisesta liitosta Luojan kanssa. Käytännössä liitto ei ole ongelmaton.

"Tiedän, että tällä naamalla on huono hakea töitä. Ihmisillä on joko ennakkoluuloja tai sitten olen joidenkin mielestä vain hölmön näköinen. Mutta Luoja on mun stylisti. Nämä ovat maadoituskaapelit, joilla maadoitan itseni koko universumiin", Kontturi sanoo.

"Ja helppohan se on siellä Karibian auringon alla, kun aurinko kuivaa tukan. Tulisivat Suomeen ja lähtisivät talvipakkasella suihkun jälkeen käymään kylällä kaupassa."

Yleensä rastafarilaisuudesta kiinnostutaan reggaemusiikin kautta, mutta Kontturin tapauksessa kävi toisin päin. Sinänsä rastafarikulttuurilla ja reggaella ei ole muuta yhteyttä kuin se, että Bob Marleyn ja Burning Spearin kaltaiset jamaikalaisartistit ovat levittäneet sanomaa musiikissaan.

Kontturin mielestä ei ole ihme, että varsinkin nuoret ihmiset innostuvat rastafarilaisuudesta. Voimakas symboliikka ja mystiikka puhuttelevat.

"Oleellisimpia ovat kuitenkin konkreettiset asiat. Käytännön ruokavaliolla ja arjen perusvalinnoilla on omat vaikutuksensa kokonaisolemukseen, ne eivät ole pelkkiä tapoja. Hedelmistään puut tunnetaan, kuten sanotaan", Kontturi toteaa.

"Rasta ei muutenkaan ole taivasusko, vaan siinä eletään tässä ja nyt. Mitään kuoleman jälkeistä lottovoittoa ei odotella."

Rastafarilaisuudella ei ole selkeää keskeistä hallintorakennetta tai kirjoitettua virallista säännöstöä, joten uskonnosta on monenlaisia tulkintoja. Joku toinen rasta saattaa taivaasta höpistäkin.

Kontturi sai ensikosketuksen rastafarilaisuuteen kotiseudullaan Tuusulassa. Alkuun hän oli yksin eksoottisen uskonsa kanssa. Tietoa nuorukainen ahmi kirjoista ja internetistä. Netin kautta löytyi lopulta uskonveljiä ja -sisaria, joita pääsi tapaamaan kasvotusten.

"Rasta on pitkälti oraalinen traditio. Netin ääressä ei oikein synny sellaista vuorovaikutusta. On sellainen vanha slogan kuin ´each one teach one´, joka tarkoittaa keskinäistä pohdiskelua ja järkeilyä."

Jamaikalla oleellisen osan suullisesta perinteestä kantavat oppejaan jakavat rastavanhimmat. Suomesta vastaava kulttuuri puuttuu. Aate rantautui Suomeen vasta 1970-luvulla, joten ensimmäisen polven suomalaisedustajat ovat vasta 40-50-vuotiaita.

"Suomessa on muutamia vanhempia jamaikalaisia rastoja, mutta he viihtyvät aika lailla omissa oloissaan eivätkä tule kokoontumisiin", Kontturi tietää.

Kontturille rastafarilaisuus merkitsee pyrkimystä luonnolliseen ja luonnonmukaiseen elämään sopusoinnussa muun maailmankaikkeuden kanssa. Arjen tasolla se tarkoittaa tietoisuutta ja vastuuta omista valinnoistaan ja teoistaan.

Käytännössä kaikki lähtee kasvisruokavaliosta. Kontturi ei laita suuhunsa edes kalaa, jonka jotkut rastafarit kelpuuttavat.

"Ihmiset koostuvat aika lailla ruokavaliostaan ja tajunnastaan, ja ruokavaliokin vaikuttaa tajuntaan ja psyykkiseen olemiseen, ja sitä kautta kaikkeen. Tupakointi on ainoa paheeni, alkoholista ja huumeista pysyn erossa. Samoin synteettisistä lääkkeistä, en tosin ole niitä hyvän ruokavalion takia tarvinnutkaan", hän selvittää.

"Lisäksi pysyn erossa kaikesta yleisestä sekavuudesta. En käy baareissa juuri muuten kuin keikalla. Joidenkin mielestä olen tylsä jätkä."

Uskonnon harjoittamiseen kuuluu myös Raamatun lukeminen ja perinteisen rastamusiikin, nyahbinghin rummuttaminen.

"Muutaman kerran vuodessa on isoja 50 hengen nyahbinghi-sessioita, joihin kerääntyy perheitä rummuttamaan ja veisaamaan. Kokoonnumme myös ihan lähipiirillä kodeissa niin kuin ihmiset normaalistikin. Me emme vain ota kaljaa ja katso telkkaria vaan juomme teetä ja puhumme."


Suomen rastafarien
määrää on vaikea arvioida. Aktiivisia ja tiukasti alkuperäisiä oppeja noudattavia on parisen sataa, kun kevyemmin reggaemielisiä saattaa olla toista tuhatta. Nykyisellä reggaebuumilla on arvatenkin oma vaikutuksensa.

Kontturille musiikki ja studion pyörittäminen on harras työ, siis jostain harrastuksen ja työn väliltä. Touhulla ei välttämättä saa tarpeeksi leipää pöytään, mutta ainakin se pitää kiireisenä.

Edellisen studiotilan vuokrasopimuksen päätyttyä Kontturi on kasannut äänitys- ja miksauslaitteet omakotitalonsa makuuhuoneeseen ja vaatehuoneeseen. Haaveena on rakentaa pihamaalle tilat studiota ja verhoilija-entisöijävaimon verstasta varten.

Juurihoidon tuottama musiikki on lähinnä roots reggaeta ja dubia. Jamaikalainen dancehall sen sijaan on Kontturin makuun liian elotonta ja mekaanista, sen soundissa ei ole syvyyttä.

"Kyllähän rootsiakin on monenlaista. Mieluummin sinne hengellismystisempään lokeroon kuuluvaa rootsia. Sellaista, joka aiheuttaa tuntemuksia."

Omaa levyään Kontturi on työstänyt monta vuotta, ja se onkin luonteeltaan enemmän terapiaprojekti. Juurihoidon aktiivisessa tuotannossa ovat jyväskyläläinen Dread Youth -bändi, ja liminkalaislähtöinen, nykyisin Oulussa vaikuttava Antti Karhu.

Seuraava julkaisu on kuitenkin ruotsalaisen pitkänlinjan reggaesolistin Jah Zebin seiskatuumainen vinyylisinkku. Sen jälkeen on luvassa Juurikasvua-kokoelma, josta löytyy kaikenlaista vuosien varrella nauhoitettua.

"Julkaisujen kanssa on ollut vähän jahkaamista. Nyt olisi ollut hyviä aikoja laittaa ulos tavaraa, kun kaikki suomalaisen reggaen painokset näytetään myyvän loppuun. Haluan kuitenkin tehdä sellaista jälkeä, jota jaksaa kuunnella koko loppuelämän ilman, että joku asia pistää korvaan."

www.juurihoito.net

www.myspace.com/juurihoito

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image