Viihde

Ranskalaisen esi­koi­soh­jaa­jan elokuvassa Ranska saapuu apuun, kun Venäjä hyökkää Suomeen

Antonin Baudry, 44, on entinen ranskaĺaisdiplomaatti, joka käsikirjoitti ja ohjasi Hollywood-budjetin elokuvan. Suomella on elokuvassa keskeinen rooli.
Viihde 10.6.2019 15:50
Katja Ihatsu

Lännen Media tapasi Pariisissa diplomaattitaustaisen esikoisohjaajan Antonin Baudryn, jonka filmissä Ranskan merivoimien sotilaat ovat valmiita kuolemaan Suomen puolesta Euroopan nimissä.

Mitä Euroopan yhteinen puolustus tarkoittaisi oikeassa kriisitilanteessa? Olisiko Ranska valmis ottamaan ydinpelotteensa käyttöön, jos Venäjä hyökkäisi EU-maahan?

Ranskan presidentti Emmanuel Macron tunnetaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön edistäjänä, joka on muistuttanut, ettei EU voi enää laskea puolustustaan Yhdysvaltojen varaan. Kymmenen EU-maan, viimeisimpänä Suomen, allekirjoittamasta interventioaloitteesta huolimatta on yhä epäselvää, miten pitkälle maiden välinen solidaarisuus venyisi tositilanteessa.

Nyt Ranskan elokuvateattereissa pyörii menestyselokuva, joka vastaa kysymykseen epäröimättä. Sen taustatarinassa keskeiseen osaan nousee Suomi.

Le Chant du Loup (suom. Suden huuto) on esikoisohjaus ranskalaiselta Antonin Baudrylta, joka on hypännyt taidealalle korkealta politiikan kulisseista. Ranskan eliittikoulut käynyt Baudry, 44, on tehnyt aiemmin diplomaattiuraa ja toiminut Ranskan entisen ulkoministerin Dominique de Villepinin avustajana.

Venäjä valtaa Suomen saaren

Elokuvassa seurataan ydinsukellusveneen miehistöä, joka saa Ranskan presidentiltä käskyn lähteä turvaamaan Suomea, koska Venäjä on vallannut maalta harvaanasutun, mutta strategisen saaren. Saarta ei mainita elokuvassa nimeltä, mutta kyse on Ahvenanmaasta.

– Olemmeko me valmiita kuolemaan Suomen puolesta, eräs elokuvan sotilaista ihmettelee, johon toinen vastaa, että kysymys on Euroopan puolustamisesta.

Tätä ei kukaan enää kyseenalaista.

– Älkää ottako asetelmaa henkilökohtaisesti, elokuvan ohjannut Baudry varmistelee pariisilaiskahvilassa suomalaisilta toimittajilta heti ensimmäiseksi.

Baudry sanoo elokuvan olevan muistutus siitä, että rauhaa ei tule ottaa itsestäänselvyytenä ja että Eurooppa on haavoittuvainen. Suomi päätyi mukaan, koska se ei ole Nato-maa. Venäjän hyökkäys Suomeen olisi testi EU:lle.

– Päättäisivätkö maat toimia vai olisivatko ne pelkureita? Ranskan presidentin pitäisi tehdä asiassa päätös.

Poliittisten ulottuvuuksien lisäksi Baudry halusi tarkastella joukkotuhoaseita ja sitä, että niiden käytöstä ovat vastuussa ihmiset, joilla on tapana syyllistyä inhimillisiin virheisiin.

– Minulla on pieniä lapsia. Kun näin ensimmäisen kerran ydinaseen, tunsin valtavaa ristiriitaa siitä, että lapset eivät tiedä elävänsä maailmassa, jossa on joukkotuhoaseita.

25 päivää veden alla

Elokuvan budjetti on ranskalaisittain korkea, 20 miljoonaa euroa. Sen käsikirjoitusvaiheessa Baudry vietti 25 päivää ranskalaisen sukellusveneen kyydissä. Puolet kohtauksista on kuvattu Ranskan laivaston sukellusveneissä.

Baudry kertoo aiemmista sukellusvene-elokuvista poiketen halunneensa jäljitellä sukellusveneiden ahtautta aidosti myös studiokohtauksissa.

– Vaikka se tekikin kuvaamisesta hankalaa. Mutta ahtaus tekee miesten suhteestä erityisen: he joutuvat jatkuvasti koskettamaan toisiaan esimerkiksi siirtyessään.

Le Chant du Loup -elokuvassa puolet kohtauksista on kuvattu Ranskan laivaston sukellusveneissä. Suomen aluevesillä kuvauksia ei kuitenkaan tehty.

Elokuvassa esiintyy Ranskan sukellusveneiden lisäksi myös merivoimien sotilaita. Baudrytä kiehtoi erityisesti aluksen kapteenin oikeana kätenä sukellusveneessä toimiva vesikuuntelija, joka tunnistaa ympäristön elementtejä ja mahdollisia uhkia äänten perusteella.

– Se on harvoja asioita, joissa ihmiselin päihittää koneen. Aluksessa on myös ääntentunnistuslaitteisto, mutta kapteeni tekee päätöksensä varmistamalla asian kuuntelijalta.

Suomen kohtalo jää ratkaisematta

Le Chant du Loup -elokuvan on nähnyt yli 1,5 miljoonaa ranskalaista. Mikä Suomen kohtalo lopulta on, siihen Baudry ei halua ottaa kantaa.

Ranskalaisessa keskustelussa elokuvan alkuasetelmaa ei ole kyseenalaistettu. Lännen Median haastattelemat ranskalaiset diplomaattilähteet nostavat elokuvan mielellään esiin keskusteltaessa Suomen roolista eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.

– Naton 5. artikla on hyvin uskottava. Siihen kuulumattomuus on ongelma, katsokaa vaikka Ukrainaa. Ette ole Naton jäsen, joten apua Natolta ei tule automaattisesti. Olette EU:n jäsen ja olette todistaneet , että artikla 42.7 merkitsee teille jotain tarjoamalla apua heti Pariisin vuoden 2015 iskujen jälkeen. Sen pitäisi toimia molempiin suuntiin, eräs diplomaatti sanoi.

Tuotantoyhtiö Pathé Filmsin mukaan elokuva tulee kesän aikana Suomen Netflixiin.

MAINOS

Kommentoi

Vaikuttaa täysin ranskalaislähtöiseltä. Siitä 10 pistettä. Kaverini sanoi että jos Suomi liittyisi Natoon hän palauttaisi sotilasläänin esikuntaan. Miksi kenenkään pitäisi kuolla ja tappaa täysin poliitikkojen aiheuttamissa sodissa joista poliitikot itse ovat vapautetut? Suomen armeijasta tulisi Natoon kuuluttaessa sotatilanteessa USA:n käskyttämä armeija hyvin helposti. Rakenne on jo valmiina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerro kaverillesi että palauttaa heti. Jos suomi joutuu sotaan se johtuu vain siitä, että poliitikko jätti käyttämättä tilaisuutensa liittyä Natoon. Eli niin tai näin kaverisi logiikalla on sama tehdä johtopäätökset jo nyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tosielämässäkin voidaan perustellusti ennustaa että KUN Venäjä hyökkää Suomeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommenttisihan on täyttä pelottelua? Venäjähän EI OLE todellisuudessa hyökkäämässä Suomeen. Voimme aivan hyvin elää rauhassa nykyvenäjän kanssa, kuten nyt elämmekin. Enemmänkin voisi tehdä kauppaa ja yhtävyyttä naapurimaan kanssa, eikä pelkästään pallon toisella puolella olevan kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sotaa käyvän maan kanssa ei kannata kaveerata, etsitään mieluummin luotettavat ystävät ja kauppakumppanit vaikka kauempaakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ranskalaisten kohdalta se on ennekin rintama pettänyt. Engelsmannitkin taisteli viimeiseen Ranskalaiseen ja heidätkin ajettiin pois manner euroopasta 2.maailman sodassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ranska oli itseasiassa ainut länsimainen demokratia joka edes yritti puhua Englannin saksalaisvastaisille sotahulluille järkeä ennen omaa kukistumistaan kesällä 1940. Ranska ja Suomi eivät toki ole enää samoja maita kuin 1940. Neuvostoliittokin on kuollut ja kuopattu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neuvostoliittokin on kuollut ja kuopattu, mutta sen toiminta oli kuitenkin ennustettavaa huolimatta vuosien 1956 ja 1968 surullisista tapahtumista. Nyt asioista on päättämässä henkilöitä, joita tiedustelupalvelun omatkin psykologit pitivät aikoinaan vaarallisina riskinottajina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan hyödyllisiä he ovat. - ja ensimmäinen maa, joka nostaa tällä tavalla meille suomalaisille kipeän totuuden julkiseen keskusteluun.
Ranska on selkeästi tosi ystävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

3
Oulussa löydetyn hylyn tutkimukset etenevät, mutta ongelmana on miten jäännös säilytetään – "Hylky tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville"
3
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
2
Kainuun prikaatin varusmies nosti tuvassa aseen toista varusmiestä kohti ja laukaisi – Sakkoja myös kertausharjoituksen väliin jättäneelle reserviläiselle
2
Oulun kaupungin ympäristöohjelma hyväksyttiin – tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040
1
Runssilla: Puistolassa tarjoillaan oman talon herkkuja sekä yltäkylläisesti uusia ja yllättäviä makuja
1
Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa
1
Oulun kaupungin velanotto voi kasvaa tulevina vuosina – kaupunginhallitus pohtii tulevia investointeja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image