Viihde

"Jos Juice eläisi nyt, hän olisi räppäri" – Suomirokista kertovat elokuvat toistavat itku kurkussa suomalaisen musiikin tarinaa

Lauri Tilkanen nähdään Olavi Virtana Timo Koivusalon elokuvassa.
Viihde 26.12.2018 7:00
Kari Salminen

Elokuvantekijät rakastavat suomirokkia ja iskelmää. Ja niiden tekijöitä.

Juice-elokuvassa tehdään suomirokkia, jonka kaltaista ei soiteta missään muualla koko maailmassa. Se on vähän niin kuin suomen kieli, tuo eksoottinen puheenparsi, jonka Juice hallitsi alallaan parhaiten.

Elokuvassa poltetaan myös koko ajan tupakkaa, tehdään makkaroista pyttipannua tai keittoa ja juoda lutkutetaan herkeämättä viinaa.

Voi kuinka suomalaista.

Punk kohtasi kupletin

Jimi Hendrix, Cream ja muut olivat kovia esikuvia, mutta Juice Leskinen, Harri Rinne ja Mikko Alatalo halusivat tehdä saman suomeksi.

Ja niin he tekivätkin. Syntyi suomirock, joka sai muotonsa yhtyessään punkiin. Taustalla oli klassista englanninkielistä rockia, iskelmää ja kansan kuplettia.

Suomirock soi baareissa kautta maan kuin kaljakansanmusiikki. Se on kansallista perinnettämme.

Harri Rinteen esittäjä Pekka Strang sanoo elokuvassa ääneen rockin suomenkielisyyden ihanteen. Juankoskelta Tampereen yliopiston kuppilan ja treenikämppien kautta kansallisrokkariksi kohonneen Juice Leskisen tarina on samalla tarina suomen kielestä.

Tahrasta kapinaksi

Populistiset elokuvantekijät ovat jo vuosikymmeniä olleet ihastuneita tähän kansalliseen soundiin ja sen laatijoihin. Tehdään näistä hahmoista kirjojakin, mutta elokuvasta on tullut suomalaisen kevyen musiikin historiankirjoituksen ykkösväline.

Historiaa ihan sykkii ja svengaa liikkuvan kuvan ja etenevän äänen kanssa. Se rokkaa tunteella.

Rockin nousut ja laskut kertovat muutaman sukupolven kohtalot aikakaudelta, jolloin vasemmistolainen kulttuurihegemonia alkoi murtua. Kekkonen hallitsi yhä mutta heikkeni jo. Jäyhä järjestelmä alkoi murtua, ja yhteydet länteen voimistuivat.

Pönäköiden byrokraattien, pamputtavien poliisien ja tanker-poliitikkojen kulttuurimaisemassa rock oli aluksi tahra ja sitten kapinaa.

Tämä kaikki on nyt nostalgian tunteen herkistämää kulttuurihistoriaa.

Ensin tango ja iskelmä lämmittivät sodassa ja sen jälkeen katajaisen kohmeista kansaa. Sitten tulivat protestilaulu ja poliittinen laululiike. Lopulta iskivät undergroundin kimpassa kulkenut suomenkielinen rock ja punk.

Mutta kuten aina, kapina koteloidaan varmasti. Uudistajista ja kärkijoukkojen lipunkantajista tuli uusia patsaita historiaan. Kamalat rienaajat muuttivat kaanoniin.

"Juice olisi varmasti räppäri"

jos Juice Leskinen eläisi ja aloittaisi nyt, hän olisi varmasti räppäri, arvelee Kari Salminen. Juice-elokuvassa nimiroolissa nähdään Riku Nieminen.

Suomirockin kehityksessä oli monta vaihetta. Ensin olivat 1950-luvulla nuoreen rytmiin seonneet jäljittelijät. Sitten syntyi suomalainen kummajainen, jazz-miesten joukossa virinnyt proge, johtotähtinään maailmallakin arvostetut Tasavallan Presidentti ja Wigwam.

1970-luvulla iski taitavasti brändätty voimatrio Hurriganes. Rauli Badding Somerjoki puolestaan kauhistutti vanhempia vääntelehtimällä tv-studiossa. Love Records julkaisi jazzia, progea, kommarilauluja ja uutta rockia.

Rock suomennettiin. Etujoukoissa kulkivat Juicen ohella folk-liikkeen kasvatti ja Bowie-fanaatikko Hector sekä perusstadilainen blues- ja Dylan-diggari Dave Lindholm.

Vähän myöhemmin tulivat naivisti Kari Peitsamo, outo juurimies Tuomari Nurmio, friikin näköinen oululainen kapinallinen Kauko Röyhkä ja punkin puolella aloittaneet Eppu Normaali, Pelle Miljoona, Kollaa Kestää ja Ratsia.

Juice Leskinen oli oma lukunsa. Kaljuuntuva, pitkätukkainen ja silmälasipäinen opiskelija nousi vasemmiston rockpiireistä halaamalla iskelmää ja kuplettiperinnettä ja kapinoimalla sanoillaan. Juice-elokuvassakin hän vie tulevan vaimonsa aluksi tanssilavalle, jossa soittaa tanssiyhtye. Juice arvosti perinnettä vaikka rikkoi sitä.

Juice oli sillanrakentaja, romantikko ja rienaaja. Hän oli kaunosieluinen mutta ärhäkkä verbaalivirtuoosi, joka teki biisin vaikka hotelliaamiaisella kilpailun vuoksi. Hän tunsi kirjallisuutta. Suosikki taisi olla Veikko Huovinen.

Jos hän eläisi ja aloittaisi nyt, hän olisi varmasti räppäri.

Suomalaisten melankoliaa ei ymmärretä ulkomailla

Suomirockin mytologiaan kuuluvat vilu, nälkä, ketutus ja viina. Elokuvat kertovat tästä kaikesta.

Suomalainen elokuva on kansallista. Suomalainen musiikki on kansallista. Kummatkin ovat erikoisia laadultaan. Ei niissä isänmaata juhlita vaan sen tähtiä, jotka ovat traagisia hahmoja ja undergroundia, menestyivät sitten miten hyvin tahansa.

Harvempia tällaisia elokuvia voi myydä ulkomaille.

Me rakastamme lahjakkuutta pursuvia nuorisojulkkiksiamme myös sitten, kun heille tulee ikää ja virranneen viinan merkit näkyvät ja kuuluvat.

He ovat kaikki jotenkin niin kirotun… suomalaisia.

Elokuvia suomirockista ja -iskelmästä

Pioneerit esiin

Badding (2000), Ganes (2007)

JP Siilin Ganes kertoo ketkä tosiasiassa toivat oikean rockin oheisineen ja ammattimaisine puitteineen Suomeeu. Remu, Cisse ja Albert sen tekivät, siis Hurriganes.

Markku Pölösen sentimentaalinen Badding kaihoilee rumankauniista laulajasta, joka nousi suomalaisen rockin underground-keulakuvasta kansallisen iskelmän tulkiksi. Rauli Badding Somerjoki (1947-1987) ei ollut suomirokkia vaan ihan vain rokkia.

Yhden miehen melodraamatehdas

Timo Koivusalo: Olavi Virta (2018), Kulkuri ja joutsen (1999), Rentun ruusu (2001).

Lauri Tilkanen on uskottavan sliipattu nuori laulutähti ja Raimo Grönberg yhtä uskottava vanhana ja vapisevana kuninkaallisena, mutta Olavi Virta -elokuva näyttää kesäteatteriesityksen tallenteelta. Samaa vikaa on Reino Helismaan ja Tapio Rautavaaran suhteesta kertovassa Kulkurissa ja joutsenessa ja Irwin-elokuvassa Rentun Ruusu.

Bändit on markkinoitava

Imaginaerum (2011)

Leningrad Cowboys Go America (1989), Leningrad Cowboys Meet Moses (1994) ja Total Balalaika Show (1994)

Dark Floors (2007) ja Monsterimies (2014), Kovasikajuttu (2012) ja Tokasikajuttu (2017).

Imaginaerum on maailmalla menestyneen Nightwishin omakuva fantasiana. Aki Kaurismäen Leningrad Cowboys-trilogia teki töyhtöhyyppien käsitetaide-bändistä hittikoneen. Euroviisuvoittaja Lordin sai kauhukuvaelmansa Dark Floorissa ja dokumentaarisen selvityksensä Monsterimiehessä. Kovasikajuttu ja Tokasikajuttu kuvasivat hyvin toisenlaisen bändin Pertti Kurikan nimipäivien tarinan.

Suomalaisuus talteen

Eput (2016), Saimaa-ilmiö (1981), Rock-Suomi (2010) ja Iskelmä-Suomi (2013), Punk – tauti joka ei tapa (2008)

Eput dokumentoi hienosti suomipunkin poppihenkisen pioneerin vaiheet alkuhuumasta rappion kautta suurmenestykseen ja siitä monialayritykseksi ja instituutioksi. Ylen Rock- ja Iskelmä-Suomi antoivat koko lavean kentän puhua muistoina. Saman teki punkille Jouko Aaltosen dokumentti.

Petterin tehtaalta

Olavi Virta (1972, 1987), Repe – sirpaleita Reino Helismaan elämästä (1979), Tapsa- viiltoja Reissumiehen elämästä (1980), Väliasemalla Veikko Lavi (1982), Suomi Pop – suomalaisen iskelmän historia (1984-85) sekä Lähikuvassa-sarjan (1983-1992) muotokuvissa muun muassa Tuomari Nurmio, Remy Aaltonen, Pelle Miljoona, Juice Leskinen, Hassisen Kone, Kipparikvartetti, Erkki Junkkarinen, Matti Jurva, Harmony Sisters, Esa Pakarinen, Henry Theel, Eppu Noermaali, Dave Lindholm, Rauli Badding Somerjoki, Eugen Malmstén ja Metro-tytöt.

Filmihullu vasemmistolainen elitisti Peter von Bagh ryhtyi keski-iässä tallentamaan sekä suomalaisen elokuvan että iskelmän ja suomirockin historiaa kansan muistin folkloristisena projektina.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (29)

Ei Juice nero ollut sen enempää kuin mLauri Viitakaan, lahjakas sanallisesti mutta sävellyspuolihan oli melko köyhänsorttinen. Runoilija, ei muusikko. Jyrki Hämäläinen taas oli se syy jonka takia Juice teki laulun Jyrki, jossa pyydettiin ettei Jyrki tyrkkisi... Eikä söisi sanojaan. Juice osasi tehdä pilkkaa taitavasti ja pilkkasi uskontoa ja myös isänmaallisuutta joka oli hiukan kangistunut kaavoihinsa - itse olematta isänmaallisuutta vastaan, sanoisin. Täytyyhän aidon isänmaallisuuden ja uskon kestää pilkkakin.

Kokeilihan Juicekin räppiä ennen kuin sitä olikaan mutta se oli lyhyt kokeilu vain. Räppi ei pysy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi oli säännelty Kekkosslovakia 70-luvulla. Levyttäneitä bändejä ja muusikoita oli vähän. Kun Jyrki Hämäläinen kirjoitti värikkääseen tyyliinsä jutun levyttäneestä muusikosta Suosikkiin, oli tie juntti-Suomen "tähtiin" avattu. Levyt meni kaupan. Menihän ne, kun ei juuri muita ollut. Pienet piirit, pienet markkinat, kilpailua vähän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä porukka luulee olevansa perillä Juicen tuotannosta, mutta harvapa edes tietää, että Juice on todellakin tehnyt myös räppiä.

Kuunnelkaapa vaikka esimerkiksi kappale "Ei elämästä selviä hengissä", ja ottakaa opiksi... :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juice sentään osasi tehdä ihan oikeaa musiikkia, ei mitään räpiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koskaan ymmärtänyt tuota juicepalvontaa. Eläissää niin lapsellinen jätkä. Sanoitukset hyvinkin naiiveja. Sitten ne niin kehutut sanoitukset on enimmäkseen sellaisia sanakikkailuja. Kun tarpeeksi käytti aikaa, niin kyllä se riimi sieltä vihoin sitten löytyi. Kauaksi jää Suomen huippusanoittajista. Yhteiskunnan arvostelija vaikkei itse koskaan oikeaa työtä tehnyt, enimmäkseen ryyppäsi ja posket lommolla tupakkaa veti. Ei kovin kunnioitettava persoona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vain musikaalisesti lahjattomat ovat räppäreitä, joten Juice ei olisi ollut räppäri. Kukaan itseään arvostava ihminen ei ole räppäri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et vissiin fani ole, kun et siniristiloppumme-biisiä ole kuullut. Se oli vieläpä videobiisi, löytyy youtubestakin. Juice levytti sen näyttääkseen sen aikaisille räppäreille olevansa paras räppääjä ja sanoi tämän myös ääneen. Sen aikaiseen tasoon nähden se olikin käsittämättömän kova. Ihan klassinen räp-battlen aloitusbiisi ulkomailta kopioidun mallin mukaisesti, ei vaan kukaan uskaltanut silloin ottaa haastetta vastaan. Joten kyllä, Juice olisi nykyaika myös räppäri, mutta paljon muutakin, aivan kuten oli aikanaankin genrerajoja rikkoessaan. Ko. biisi on vieläpä musiikillisesti lähellä vuosia sen jälkeen noussutta nu-metal genreä, joka yhdisteli eri elementtejä. Toki ko. genre oli jo aluillaan tuolloin eli artisti kuunteli todnäk laajasti musiikkia ulkomaita myöten. Juice oli nero.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kuunnellut Juicea vuosikymmeniä ja kyllä tiedän kyseisen biisin. Se ei silti Juicesta räppäriä tee, vaikka siinä kantaa ottikin puhumalla. Juice oli ennenkaikkea muusikko. Räpillä taas ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Räppi on roskaa. Piste.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä nimimerkit "Värähtelyä Äänihuulilla" ja "Ah ja Voi" ovat oikeilla jäljillä:
Suomessa on ollut hyviä sanaseppoja ennen Juiceakin ja jos jutun tekee , niin voisi olla hieman faktaa taustaksi.
Pelkkä fiktiivisen Juice-elokuvan katselu ei riitä, eikä riitä kyllä Antti Heikkisen kirjan lukeminen.

Musiikin( siis musiikin, ei puhelaulannan) sanoittaminen on taitolaji. Samaten hyvien sävellysten tekeminen tarvii osaamista,
taitoa ja onnea. Kyllähän monet RAP-artistit menevät sanoituksissa sieltä mistä aita on matalin.
Tai ainakin top-kympin riimiarskat, kuten listaykköset vaikka. Laitetaan loppuun aah. jaah, jou, hou mou, vaikkei ne mitään tarkoitakkaan.
Mutta tämän "sokka irti"-ripulin ohella on olemassa todella nerokasta puhelaulantaa, melkein Kalevalan mitassa. Ne ei listoillla välttämättä hillu.
Toisaalta nykyinen VOF, Idols ja muu formaattiartistitehtailu ei paljon taitoa ja osaavuuttaa edellytäkkään.

Ihmisenä Juice oli, no, vain ihminen. Mutta lauluntekijänä jotain paljon muuta. Antakaa hänen levätä rauhassa ja jättäkää ottamatta selfiet kuolleen runoilijan kanssa. Ne , jotka osaavat ja voivat ; muistelkaa Juicea ja muita mestareita hiljaa sydämmissänne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kukahan ihmeen pintapyrkyri tämä Kari Salminen on? Ainakin tämä juttu on täynnä paikkansa pitämättömiä heittoja. Kaikenlaista soopaa sitä näkeekin ja vielä painetussa lehdessä. Eihän tuo ole edes mielipide vaan pelkkää suurella nimellä ratsastavaa tarkoitushakuisuutta.

Niin, mielipiteitä toki pitää olla; sitä mieltä oli Juicekin. Mutta että lähtis kategorisoimaan Juicea johonkin mihin tahansa systeemin osaan niin.. voi hyvät hyssykät!

Yliopistolla aikoinaan ihmettelin kun joku mitään tietämätön maisteriryhmä oli ottanut aiheekseen pitää luennon Leskisen tuotannosta ja elämästä. Jälkeenpäin valaisin heitä muutamissa kohdissa kun eivät olleet ottaneet selvää asioista.

Hyllyssäni on Antti Heikkisen Risainen elämä, ja perehdyin silloin muutama vuosi sitten sen antiin huolella. Viimeisen lukukerran jälkeen hautasin sen alahyllyn uumeniin koska harvemmin on tullut vastaan yhtä kehnosti laadittua opusta! Ekan lukemisen jälkeen en edes uskonut sen olevan niin huono mutta pakkohan se sitten kolmannen kerran jälkeen oli myöntää. En mene katsomaan Juice elokuvaa, en siksi että se olisi käsikirjoitettu Heikkisen kirjan pohjalta, vaan ihan vaan siksi ettei Juicesta nyt kertakaikkiaan voi tehdä elokuvaa. Perehtykää siihen tuotantoon ja antakaa Juicen olla.

Ja kuunnelkaa myös Helena Eevan tekstejä. Itse ainakin näen eräitä yhtymäkohtia Leskisen kanssa. Yhtymäkohtia niin mutta ei vertailuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Historian muistot näköjään rajoittuvat aivan omaan kokemukseen? Kyllä Suomessa sanaseppoja löytyy aivan kaukaakin historiasta vaikka Hiski Salomaa ja "Lännen lokari", muitakin on. Se kuka puuttui ja oli Juiceakin merkittävämpi uranuurtaja tekstien ja laulujen tekijäni oli pari Veksi ja Irvin, siinäpä vasta pari. Lienee tämän modernin ajan alkusoitoista ylivoimaisin kuitenkin R Helismaa, aivan ylivoimaisesti. Jos hän eläisi nykyisyydessä ei hänkään olisi mikään räppäri kuin ei Juicekaan, tämä osaaluen on varattu esiintyjille joilta ei onnistu laulaa sitä ensimmäistäkään nuottia vaikkein ääntä olisikaan. Suomeksi laulaminen edellyttää hyvää tulkintaa ja ääntä, jos sitäkään ei osaa voi yrittää laulaa englanniksi. Räppäys on runnonlausunta musiikin tahtiin ja yleensä huonoa sellaista, elkää sekoittako sitä musikkiin. Kaikki kunnia Juicelle näkijä ja tekijä. Kuitenki "maailma on kaunis ja helppo elää sille...."/ Irvin Goodman.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ollut ensimmäinen. Saattaa olla ensimmäinen joka päätyi levylle jota keski-ikäiset osti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (29)

Uutisvirta

9:31
Kortiton huumekuski jäi kiinni Keminmaassa, miehen hallusta löytyi räjähteeksi epäiltyä ainetta
9:00
Näin toimii sähköauto Suomen talvessa: Pakkanen söi joka viidennen kilometrin Tilaajille
8:32
Ilmatieteen laitos varoittaa: Jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita ja liukastumisriski huomattava – illalla tuuli yltyy voimakkaaksi
8:10
Yön uutiskooste: Viisi kuoli ampumisessa Yhdysvalloissa, Trumpin entinen kampanjapäällikkö joutumassa vuosiksi vankilaan
8:00
Kun Juice vieraili eduskunnassa
8:00
Diabetekseen sairastunut Mikko Alatalo jättää eduskunnan, mutta painaa vielä pitkää päivää – Jakaa isossa salissa vaimonsa kokemuksia ja kutsuu lobbarit kylään Tilaajille
7:30
Puheenvuoro: Brexitistä on turha etsiä järkeä – rankimmat vaikutukset iskevät kansaan ja yrityksiin vasta lähiaikoina

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lännen ja lounaan välinen tuuli on voimakasta illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Maan pohjoisosassa sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa luoteistuuli on voimakasta yöllä, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

379 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sipilä kielsi.......vaikka asia on kesken...

Sipilän käsittämätön EVM-kanta tarkoittaa suomeksi sitä, että hallitus haluaa luopua Suomen päätösvallasta omiin rahoihi... Lue lisää...
pankinjohtajan apupa...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image