Aivan mahtavaa, mutta vihreet on kauhuissaan, kun kivihiiltä palaa vaan, monta tonnia kerrallaan. Höyryvetureita kannattais säilyttää, ei koskaan tiedä milloin niitä tarvitaan.
Eiväthän ne Aarno tai Vote tykänneet, kun me puupäät vain katselimme junia... Siis silloin kun satuttiin niihin luokkahuoneisiin joista radan puolelle näki.
Pekkaa (Hr1) ei koskaan Tuirassa näkynyt, mutta Ristoja (Tr1) useinkin, varsinkin 1069 ja 1070 olivat vakivetäjiä sepelöinneissä. Pekan ja Riston eron huomaa helposti, kun laskee vetävät akselit. Pikku-Jumbo (Tk3) oli usein päivystäjänä, joskus myös Kalkkuna (Vr5) 1422 ja harvinaisemmin Jumpo (Tv1). Oulu oli iso höyryvarikko 1960-luvun lopulla.
Ja siis tuon otsikkojutun veturi on Hr1-sarjan Pekka, Oulussa harvinaisuus aina.
Järjetöntä saastuttamista kerta kaikkiaan ja mieti mikä määrä palaa kivihiiltä ja miten paljon se saastuttaa. Toinen mikä pitää saada loppumaan on dieselautoilu joka on myös todella paha saastuttaja.
Kävikin nyt nii, että sinä olet se aivopesun uhri joka ei totuutta ymmärrä. Kiva kun te jauhatte aina tuota samaa mantraa tietämättä kuitenkaan itse asiasta mitään. Välillä kyllä hiukan säälittää tuo tietämättömyys.
Et sitten ole oppinut yhtään mitään, toistelet vanhaa mantraa. Nykydiesel ei saastuta sen enempää kuin muutkaan ajoneuvot. Mihin unohdit laivat ja lentokoneet dieselkiihkossasi?
Lentoliikenteen saastemäärä koko maailmassa on reilu 2% ja nykyään laivat ei juuri saastuta, että kyllä se on ne turhat diesel autot on jotka saastuttaa. Itsekin se näköjään ymmärrät, kun noin lujasti totuudesta kiivastut.
Kukahan tuon 2% osuuden on keksinyt? Ei pidä paikkaansa. Esimerkiki H:ki Thaimaa lennolla mutkin palaa n. 100 tonnia polttoainetta. Tuolla määrällä nykydiesel kulkee n. 2 000 000 kilometriä. Toisin ajateltuna se on 150 keskiverto suomalaisen autoilijan vuosisuorite. Montako lentoa euroopasta menee kyseiseen suuntaan vuorokaudessa tai montako konetta on yleensäkin maailmassa ilmassa joka hetki. Karkeasti arvioiden jättämällä yhden lomalennon tekemättä, voi hyvin mielen ajella vuoden autolla, päästöt on miltei samat. Autoilu on suurelta osin elannon hankkimiseen liittyvää, mutta lentoliikenne pääasiassa hupailua. Suurinosa kokouksista voidaan järjestää etänä, ei nykypäivänä tartte olla fyysisesti läsnä päättämässä jostakin pikkuasiasta.
Otahan nyt hiukan selvää asioista ja etsi faktaa niin huomaat, että ei tuota ole kukaan keksinyt vaan se on tutkittu asia. Lentoliikenteen päästöt on ainoastaan reilu 2% koko maailman päästöistä. Mietihän pikkuinen hiukan paljonko on autoja verrattuna lentokoneisiin. Kyllä se autoilu on se merkittävä saastuttaja maailmassa ja sitä et voi sinäkään kumota.
Lentoliikenne on joukkoliikennettä. Lentokoneiden moottoreiden päästöt ovat samanlaisia kuin muillakin liikennevälineillä. Globaalilla tasolla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat noin 2 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Pakokaasupäästöjen muilla komponenteilla on välillisesti ilmastoa sekä lämmittäviä että viilentäviä vaikutuksia.
Lentoliikenteen päästöt Mitä lentokoneiden päästöt ovat? Lentokoneiden moottoreiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt. Näitä ovat mm. hiilidioksidi (CO2), typen oksidit (NOx), palamattomat hiilivedyt (HC), hiilimonoksidi eli häkä (CO), vesihöyry, rikin oksidit (SOx) sekä hiukkaset.
Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreissa polttoaineena käytetään lentopetrolia eli kerosiinia, joka ominaisuuksiltaan on lähellä dieseliä. Yhdestä kilosta kerosiinia syntyy palamisprosessissa 3,16 kg hiilidioksidia ja 1,3 kg vesihöyryä. Muiden päästöjen määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa, ja niihin vaikuttavat muun muassa lentokoneen koko ja moottorin tyyppi.
Satuja saa kertoa, mutta valehtelemaan ei kannata alkaa. Kerro miten saadaan mahtumaan 100 tonnia polttoainetta lentokoneeseen? Tuon välin kulutus on n. 7500 kiloa.
Eeehheeeiii turhaa unelmaa elät, sillä sinun dieselautoilusi on ohi ennen kuin ehdit huomatakaan. Loppuu se sinun saasteiden levittäminen ja me ihmiset saamme hengittää puhtaampaa ilmaa.
Onko luetun ymmärtämisessäsi tosiaan noin paha ongelma?? Kerrotko missä väitin laittavani biojätteet sekaroskiin? No sitähän minäkin, että en tosiaan missään noin väittänyt. Mutta sinä nolasit itsesi kyllä todella lahjakkaasti.
On se komea kapistus. Toivottavasti pääsen joku kerta kyytiin. Tällaiset laitteet auttavat ymmärtämään mennyttä maailmaa!
Aivan mahtavaa, mutta vihreet on kauhuissaan, kun kivihiiltä palaa vaan, monta tonnia kerrallaan. Höyryvetureita kannattais säilyttää, ei koskaan tiedä milloin niitä tarvitaan.
No ei oo kauhuissaan 😀. Pala historiaa siinä puksutti menemään niin tunteita herättävästi... Jospa ehdin joskus mukaan!
Kyllä on nostalgisia kuvia ja ääniä. Tulee elävästi mieleen 60- ja 70-luvun kouluvuoden Lassinkallion yhteiskoulussa, siis Tuiran ratapihan vieressä.
Eiväthän ne Aarno tai Vote tykänneet, kun me puupäät vain katselimme junia... Siis silloin kun satuttiin niihin luokkahuoneisiin joista radan puolelle näki.
Pekkaa (Hr1) ei koskaan Tuirassa näkynyt, mutta Ristoja (Tr1) useinkin, varsinkin 1069 ja 1070 olivat vakivetäjiä sepelöinneissä. Pekan ja Riston eron huomaa helposti, kun laskee vetävät akselit. Pikku-Jumbo (Tk3) oli usein päivystäjänä, joskus myös Kalkkuna (Vr5) 1422 ja harvinaisemmin Jumpo (Tv1). Oulu oli iso höyryvarikko 1960-luvun lopulla.
Ja siis tuon otsikkojutun veturi on Hr1-sarjan Pekka, Oulussa harvinaisuus aina.
Tämän saastuttaminen on tässä maailmassa niinku pieru Saharassa.
Ihana, nostalgiaa. Saastuttavathan traktorien vetokilpailut, kaikenmaailman kilpa-autoilut.
Järjetöntä saastuttamista kerta kaikkiaan ja mieti mikä määrä palaa kivihiiltä ja miten paljon se saastuttaa. Toinen mikä pitää saada loppumaan on dieselautoilu joka on myös todella paha saastuttaja.
Näin se aivopesu toimii...
Kävikin nyt nii, että sinä olet se aivopesun uhri joka ei totuutta ymmärrä.
Kiva kun te jauhatte aina tuota samaa mantraa tietämättä kuitenkaan itse asiasta mitään. Välillä kyllä hiukan säälittää tuo tietämättömyys.
Et sitten ole oppinut yhtään mitään, toistelet vanhaa mantraa. Nykydiesel ei saastuta sen enempää kuin muutkaan ajoneuvot. Mihin unohdit laivat ja lentokoneet dieselkiihkossasi?
Lentoliikenteen saastemäärä koko maailmassa on reilu 2% ja nykyään laivat ei juuri saastuta, että kyllä se on ne turhat diesel autot on jotka saastuttaa.
Itsekin se näköjään ymmärrät, kun noin lujasti totuudesta kiivastut.
Kukahan tuon 2% osuuden on keksinyt? Ei pidä paikkaansa. Esimerkiki H:ki Thaimaa lennolla mutkin palaa n. 100 tonnia polttoainetta. Tuolla määrällä nykydiesel kulkee n. 2 000 000 kilometriä. Toisin ajateltuna se on 150 keskiverto suomalaisen autoilijan vuosisuorite. Montako lentoa euroopasta menee kyseiseen suuntaan vuorokaudessa tai montako konetta on yleensäkin maailmassa ilmassa joka hetki. Karkeasti arvioiden jättämällä yhden lomalennon tekemättä, voi hyvin mielen ajella vuoden autolla, päästöt on miltei samat. Autoilu on suurelta osin elannon hankkimiseen liittyvää, mutta lentoliikenne pääasiassa hupailua. Suurinosa kokouksista voidaan järjestää etänä, ei nykypäivänä tartte olla fyysisesti läsnä päättämässä jostakin pikkuasiasta.
Otahan nyt hiukan selvää asioista ja etsi faktaa niin huomaat, että ei tuota ole kukaan keksinyt vaan se on tutkittu asia. Lentoliikenteen päästöt on ainoastaan reilu 2% koko maailman päästöistä.
Mietihän pikkuinen hiukan paljonko on autoja verrattuna lentokoneisiin.
Kyllä se autoilu on se merkittävä saastuttaja maailmassa ja sitä et voi sinäkään kumota.
Laitetaan sinulle hiukan faktoja tähän.
Lentoliikenne on joukkoliikennettä. Lentokoneiden moottoreiden päästöt ovat samanlaisia kuin muillakin liikennevälineillä.
Globaalilla tasolla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat noin 2 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä.
Pakokaasupäästöjen muilla komponenteilla on välillisesti ilmastoa sekä lämmittäviä että viilentäviä vaikutuksia.
Lentoliikenteen päästöt
Mitä lentokoneiden päästöt ovat?
Lentokoneiden moottoreiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt. Näitä ovat mm. hiilidioksidi (CO2), typen oksidit (NOx), palamattomat hiilivedyt (HC), hiilimonoksidi eli häkä (CO), vesihöyry, rikin oksidit (SOx) sekä hiukkaset.
Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreissa polttoaineena käytetään lentopetrolia eli kerosiinia, joka ominaisuuksiltaan on lähellä dieseliä. Yhdestä kilosta kerosiinia syntyy palamisprosessissa 3,16 kg hiilidioksidia ja 1,3 kg vesihöyryä. Muiden päästöjen määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa, ja niihin vaikuttavat muun muassa lentokoneen koko ja moottorin tyyppi.
Satuja saa kertoa, mutta valehtelemaan ei kannata alkaa. Kerro miten saadaan mahtumaan 100 tonnia polttoainetta lentokoneeseen?
Tuon välin kulutus on n. 7500 kiloa.
Muistapa viedä ruoantähteesi biojätteeseen, jotta me dieselautoilijat saamme lisää biodieseliä tankkiin!
Eeehheeeiii turhaa unelmaa elät, sillä sinun dieselautoilusi on ohi ennen kuin ehdit huomatakaan. Loppuu se sinun saasteiden levittäminen ja me ihmiset saamme hengittää puhtaampaa ilmaa.
Kertoo siis jotain: laitat siis biojätteesi sekaroskaan. Paljastuipa sekin karu totuus...
Onko luetun ymmärtämisessäsi tosiaan noin paha ongelma??
Kerrotko missä väitin laittavani biojätteet sekaroskiin?
No sitähän minäkin, että en tosiaan missään noin väittänyt. Mutta sinä nolasit itsesi kyllä todella lahjakkaasti.