Luitko jo tämän: Suo­ma­lais­sa­tel­liit­ti pal­jas­ti kym­me­niä ve­nä­läis­ten asemia Uk­rai­nan sodassa

Pääkirjoitus : Oulun kau­pun­gin­joh­ta­ja­haun saldo on nolo

Luitko jo tämän: Kau­pun­gin­joh­ta­ja Laa­ja­lan kan­nan­otos­ta Stora Enson Ou­lun-in­ves­toin­tiin syntyi eri­koi­nen soppa

Kolumni

Vain sorkat vi­lah­ti­vat

-

Hirvieläin on näyttäytynyt minulle useita kertoja tien päällä. Yleensä elukka on ollut tavalla tai toisella liikkeessä. Joko se on löntystellyt ominaiseen tapaansa hieman laiskan oloisesti, mutta kauhukokemus on myös kovasta ryntäyksestä tielle suoraan auton keulan eteen. Puskasta tultiin hypyllä. Ei siinä ehtinyt ajatella yhtään mitään, ei edes huutaa. Hirvi pelästyi todennäköisesti aivan yhtä paljon kuin me ihmiset. Taisi olla senteistä kiinni, ja muistan vieläkin, kuinka kuskina ollut kaverini sekä minä jouduimme hengittelemään syvään, ennen kuin pulssi tasaantui.

Tiet on tehty autoilijoita varten, mutta ne halkovat peltoja ja metsiä, joissa hirvet elävät. Eläimet löytävät yllättävän hyvin tiensä myös kaupunkiolosuhteisiin. Yhteentörmäyksiltä ei voi mitenkään välttyä. Parasta ennakointia on nopeusrajoitusten mukaan ajaminen, varoitusmerkkien huomioiminen sekä nopeuden laskeminen näillä paikoin. Hämärässä ja pimeässä kolaririski kasvaa entisestään. Tielle tulevaa eläintä voi olla todella vaikea havaita, jos vielä vastaan sattuu ajamaan toinen ajoneuvo.

Hirvikolareita ja muita eläinten kanssa ajettuja kolareita tapahtuu melko paljon. Esimerkiksi kauriit joutuvat kolareihin usein. Sitä ei tule välttämättä ajatelleeksi, mitä kaikkea tapahtuu kolarin jälkeen. Paikalle voi sattua ensiksi joku sivullinen. On hälytettävä apua, jos tilanne vaatii ja toimittava hätäkeskuksen ohjeiden mukaan.

Paikalle saapuva ensihoito ja pelastuslaitos huolehtivat ihmisistä. Kolarissa olleeseen hirvieläimeen tai moniin muihinkin eläimiin keskittyvät sen sijaan poliisi sekä suurriistavirka-apu eli riistanhoitoyhdistykset ja vapaaehtoiset metsästäjät.

Haastattelin vapaaehtoista, joka lähtee paikalle suurriistavirka-apua antamaan, kun hälytyssoitto tulee. Mielenkiintoista oli kuulla, mitä kaikkea toiminta pitää sisällään.

Pyrkimyksenä on eläimen jäljitys, olipa vuorokauden aika mikä hyvänsä. Loukkaantunut eläin pyrkii vaistomaisesti piiloutumaan. Se voi olla myös vauhkoontunut tai painella asutusalueelle, jolloin tehtävästä voidaan myös joutua luopumaan. Tarvittaessa eläin lopetetaan. Vapaaehtoisten työ jatkuu vielä siitäkin eteenpäin ruhon parissa tilanteen vaatimalla tavalla.