Ulkomaat

Yhdysvallat vaatii yrityksilleen parempia diilejä ja pääsyä mukaan EU:n omiin puo­lus­tus­hank­kei­siin, paljastaa Lännen Median haltuunsa saama kirjeenvaihto

Eurooppalaisen Airbusin A400M-kuljetuslentokone tankkasi ilmassa kahta Eurofighter Typhoon -hävittäjää Nato-harjoituksessa Saksassa toukokuussa 2019. Eurooppalaiset maat ovat aiemmin olleet Yhdysvaltojen ilmatankkauskyvyn varassa, mutta nyt ne kehittävät omia valmiuksia. KUVA: FOCKE STRANGMANN
Ulkomaat 6.6.2019 6:00
Joonas Kuikka

Yhdysvallat haluaa mukaan Euroopan unionin puolustusyhteistyön hankkeisiin, mutta pitää ehtoja huonoina. Yhdysvallat syyttää EU:ta päällekkäisen järjestelmän luomisesta Naton kanssa, mikä voi heikentää transatlanttisia suhteita.

Yhdysvallat ja Eurooppa riitelevät nyt EU:n puolustusyhteistyöstä. Yhdysvallat haluaa päästä solmimaan diilin, jossa se pääsisi hankkeisiin mukaan paremmin ehdoin.

Yhdysvallat kokee, että EU:n oma pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) ja puolustusrahasto kilpailevat amerikkalaisten puolustusteollisuuden yritysten kanssa tarpeettomasti ja epäreilusti.

Kovaa kirjeenvaihtoa toukokuussa

Lännen Medialle vahvistetaan komission virkamieslähteistä, että Yhdysvalloilta on tullut EU:lle kirje, johon EU on vastannut. Lännen Media sai toukokuulle 2019 päivätyt kirjeet haltuunsa.

Toisesta EU-lähteestä kerrotaan tieto, että PRY on aiheuttanut kuohuntaa Yhdysvaltojen ja EU:n välillä sen perustamisesta asti.

Kyse on sotilaspoliittisten kysymysten lisäksi kauppapolitiikasta, joka on painottunut Donald Trumpin presidenttikaudella.

Kopio komission varapuheenjohtajalle Kataiselle

Yhdysvallat lähestyi EU:ta 1. toukokuuta 2019 kirjeellä, jossa maa esittää huolensa EU:n kehittämästä yhteistyökuviosta. Yhdysvaltain mukaan uusi toiminta olisi tarpeeton ja päällekkäinen transatlanttisen Nato-yhteistyön kanssa, eikä se sopisi yhteen Naton toiminnan kanssa.

Kirje on lähetetty EU:n ulko- ja turvallisuusasioista vastaavalle korkealle edustajalle Federica Mogherinille. Kopiona sen ovat saaneet Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani ja komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, joka vastaa muun muassa sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta.

Kirje pitää joitakin ehtoja "myrkkypillereinä"

"Myrkkypillerinä" Yhdysvallat pitää sitä, että puolustusrahaston käyttämisestä saatetaan eristää yhtiöt, joiden pääkonttori ei ole EU:ssa. Esimerkiksi amerikkalaisyhtiöiden osallistuminen ei kirjeen mukaan ole käytännössä mahdollista ilman EU-valtioiden rahaa ja poliittisia päätöksiä.

Yhdysvallat vaatii muutoksia EU:n puolustusrahaston ja PRY:n sopimusten sanamuotoihin. Muuten vaarana on Yhdysvaltojen ja EU:n suhteiden huononeminen sekä Nato-liittolaisuuden heikkeneminen.

Yhdysvallat on kirjeen lähettämisen jälkeen uhannut jopa lopettaa aseiden viennin Eurooppaan, jos amerikkalaiset yritykset eivät pääse kehityshankkeisiin mukaan paremmin ehdoin. Käytännössä nykyisissä PRY-hankkeissa päävastuun kantavat EU-jäsenmaiden muodostamat pienryhmät.

Patenttien pitää pysyä Euroopassa

EU:n vastauksessa Yhdysvalloille 16. toukokuuta painotettiin, että tietyin ehdoin yrityksillä on yhä mahdollisuus osallistua EU-puolustuksen yhteistyöprojekteihin ja saada EU:lta rahoitusta. Patenttien tosin pitää pysyä Euroopassa, mitä Yhdysvallat pitää esteenä todelliselle yhteistyölle, kirjeen mukaan yhtenä "myrkkypillerinä".

EU:n mukaan puolustusyhteistyön syventäminen ei kilpaile Naton kanssa, vaan se varmistaa, että EU:n Natoon kuuluvat jäsenmaat pystyvät täyttämään liittouman varusteluvelvoitteet.

EU myös vetosi siihen, että Yhdysvaltain sääntely hidastaa EU:ta jakamasta sotilaallisia taitoja, jotka perustuvat Yhdysvaltojen puolustusteknologiaan. Kirjeessä todetaan, että sellainen olisi sopimatonta EU:n rahoittamissa projekteissa.

Valtaosa puolustushankinnoista Yhdysvalloista

Tällä hetkellä EU:n puolustusyhteistyö on aivan alkuvaiheessa, eikä sen tuotekehitys muodosta kilpailullista uhkaa amerikkalaisille puolustusjäteille.

Merkittävä osa Euroopan asehankinnoista tehdään Yhdysvalloista. Jäsenmailla on aina oma päätösvalta hankinnoistaan, eikä tämä asia muutu PRY:n myötä.

EU:n vastauskirjeen mukaan 81 prosenttia puolustushankinnoiden arvosta tehtiin vuosina 2011–2015 amerikkalaisista yhtiöistä. Ei ole mitään "osta Euroopasta"-vaatimusta, vastauskirjeessä muistutetaan.

Puolustusyhteistyön kehittyessä tilanne voi kuitenkin muuttua vuosikymmenten aikana, ja tämä selittää amerikkalaisten huolia.

Esimerkiksi Airbusin vahva asema on närkästyttänyt Yhdysvalloissa, jossa sen koetaan vieneen markkinoita Boeingilta niin siviili- kuin sotilasilmailussa.

Huolia selittävät myös Yhdysvaltain presidentin Trumpin tiukka suhtautuminen EU-maihin ja Nato-liittolaisiin sekä halu solmia uusia diilejä.

 

EU-puolustuksen uusi yhteistyö

PRY

Joulukuussa 2017 EU:n 25 jäsenmaata ilmoitti osallistuvansa pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY). Ulkopuolelle jäivät Britannia, Malta ja Tanska.

Jäsenmaat pyrkivät yhdistämään tuotekehitystä puolustusteollisuudessa. Näin laatu paranisi ja säästyisi aikaa sekä rahaa.

Komissio tukee tuotekehitystä 500 miljoonalla vuosina 2019–2020. Kehityshankkeita oli aloitettu marraskuuhun 2018 mennessä 34 kappaletta.

Hankkeita ovat muun muassa yhteinen lääkintä, tiedustelukoulu, panssariajoneuvo, liikkuva tykistö, miehittämätön ajoneuvo, ohjus, hyökkäyshelikopteri ja jopa ilmalaiva yläilmakehään. Projektit ovat aivan alkuvaiheessa.

Puolustusrahasto

EU-huippukokous hyväksyi puolustusrahaston komission esityksestä vuonna 2018. Euroopan komissio esittää rahoitukseksi 13 miljardia euroa vuosina 2021–2027.

Rahoituksen hyväksyy lopullisesti tuleva EU-parlamentti. Osa puolustusrahastosta ohjattaisiin PRY-hankkeisiin.

MAINOS

Kommentoi

Toisaalta, kyllähän näinä ohjusten, hybridisodankäynnin , terrorismin ja globaalin epävarmuuden ( esim. Kiinan laajeneminen ) aikakaudella USA:kin tarvitsee luotettavaa Atlantin itärannalla olevaa ystävää. Ei USA:nkaan resurssit riitä jokapuolella toimimiseen.

Kyllähän tämä siellä Rapakon takana varmasti tiedetään. Toki eihän se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka suostuisi moisiin vaatimuksiin. On tämä EU ja sen jatkuvasti vahvistuva rooli tullut yllätyksenä USA:llekin, ei siis pelkästään Venäjälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Yhdysvallat on kirjeen lähettämisen jälkeen uhannut jopa lopettaa aseiden viennin Eurooppaan, jos amerikkalaiset yritykset eivät pääse kehityshankkeisiin mukaan paremmin ehdoin. Käytännössä nykyisissä PRY-hankkeissa päävastuun kantavat EU-jäsenmaiden muodostamat pienryhmät."

Mielenkiintoinen tapa jenkeillä edistää oman maansa aseteollisuuden vientimahdollisuuksia EU:hun. Moinen asenne panee miettimään sitäkin , kuinka järkevää olisi Suomenkin ilmavoimien toimintakyvyn riippuvuus USA:n hallituksen kulloisestakin mielialasta.

Tuntuu siltä, että kun jenkkien aseteollsiuus ei näemmä pärjää vapaassa kilpailussa, niin sitten otetaan moiset poliittisen painostuskeinot käyttöön. Se ei ole omiaan lisäämään transatlanttista luottamusta, mutta on omiaan entisestään lisäämään EU:n yhteistyön tiivistämistä myös puolustuvälineteollisuuden ja yhteisen puolustuksen alalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suorastaan törkeäksi on mennyt Yhdysvaltain yritys määräillä jopa koko Eurooppaa. Luuleeko ne että kenelläkään muulla ei ole lupaa kehitellä omia tuotteita ja myös käyttää niitä. Piäisikö kaikessa alistua Yhdysvaltain määräysten alle ja ostaa kaikki aseistuskin Yhdysvaltalaisilta yrityksiltä.
Kyllä nyt pitää jo Euroopassa ryhdistäytyä ja repiä yhdysvaltalaisten nähden tuollaiset röyhkeyden osoitus kirjeet. Eikö jo kansalaisille ala vihdoin ymmärrys aueta millainen koko maailman diktaattoriksi pyrkivä maa on yhteistyö kumppanina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sillähän siitä pääsee kun lopetetaan NATO ja otetaan Euroopassa oma vastuu kunkin maan puolustuksessa,
periaatteella jokainen maa puolustaa itseään. Sillä EU:n yhteinen puolustus ei tule toimimaan kun on liian byrokraattinen ja ennenkaikkea hidas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, se että jokainen EU maa olisi yksin oman puolustuksensa kanssa, sopisi erittäin hyvin Venäjän presidentti Putinin suunnitelmiin palauttaa pala kerrallaan Venäjälle Neuvostoliiton aikaiset etupiirit Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Suomikin saisi valmistautua Kremlissä järjestettäviin YYA-II neuvotteluihin. Tuohon suuntaanhan Suomessa PS-puolueen impivaaralainen EU:n hajottamispolitiikka on maatamme ajamassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toisin päin esto on toiminut iät ajat. Suomi on vuosikymmeniä yrittänyt saada jäänmurtajakauppoja USA:han, mutta homma ei onnistu, koska ko. vehkeet ovat osa puolustusvälineteollisuutta ja haittaavat amerikkalaisten yritysten kauppaa.
Eipä tainneet vastaostokaupatkaan nykyisten hävittäjien hankinnassa mennä oikein putkeen. Ruotsista ko. vastaostot tapahtuivat aikanaan paremmin. Köyhällä Suomella ei pidä ostaa usalaisia mielikuvia ylihintaan, vai rahoitetaanko nekin ylihinnoitellut kaupat polttoaineveroa korottamalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei huolta nykyinen vihervasemmisto hallitus ei osta mitään USA:sta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri tästä olen puhunut. jenkkejä ei pätkääkään kiinnosta Euroopan puolustaminen vaan aseiden myynti. Ne ei tulisi ikinä auttamaan esimerkiksi Viroa, mutta aseita myyvät varmasti ja kalliita ja huonoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naton ”kova ydin” on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”.[3]

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Euroopan maat eivät pääse mukaan Yhdysvaltain puolustushankkeisiin kuin amerikkalaisyritysten siivellä, joten turha valittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perusputinistit ovat innoissaan kun Trump yrittää kurmuuttaa EU:ta. Suurmestari sipulikupolien takaa saa sijoituksilleen ääriliikkeisiin nyt vastinetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei haittaa yhtään, vaikka vähän eroa otetaankin USA:n teollisuuden yksinvaltaisuuteen. USA:lle se ei tietenkään sovi. Onhan se epäreilua, jos jotain tehdään itsekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noniin, nyt jo riidellään. EU on kasvanut USA:n mielestä liian isoksi. Nyt tulee näkyviin ne suuruuden "hyvät puolet". Ei välttämättä olekaan hyvä suurvaltojen mielestä, että EU kasvaa liian voimakkaaksi. Emme olekaan kohta enää kavereita vaan vihollisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja meille haaveillaan hävittäjää (F-35) jota on tulossa muillekin eurooppaan? Mitä tapahtuu kun Ameriikassa painetaan nappulaa ja estoelektroniikka napsahtaa aktiiviseksi? Ja me siis tosissaan harkitaan tällaista kone-tyyppiä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä estoelektroniikka on todellinen huoli. Mitäs tapahtuu kun parhaista kaveruksista se P päättää vähän laajentaa elinaluettaan Euroopan suuntaan, niinkun on nähty tässä, ja pyytää kaveriaan T:tä pistämään estoelektroniikat päälle. Se siitä puolustuskyvystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

USA ei ole koskaan laajentanut alueitaan päinvastoin ollut aina apuna hädän hetkellä. Nytkään Suomessa ei uutisoida ollenkaan US D-Day Partners jotka tulivat Euroopan apuun ja vapauttivat Natsi-vallasta 75 vuotta sitten.
Hieno saavutus mutta eipä kuule Suomen uutisissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varsovanliiton kaatumisen jälkeen Venäjä on pysynyt rajojensa sisällä, päin vastoin kuin USA, joka on bilderbeg-gladio-stay behind, NATO-ohjelmien käynnistämisen jälkeen perustanut ympäri maailman lähes 190 sotilastukikohtaa saartaen Nyky Venäjänkin tiukkaan puristukseen. Kylmän Sodan jälkeen USA kavereineen on aloittanut useita sotia Lähi Idässä ja Keski Aasiassa, Afrikassa ja Etelä Amerikassa, vai voiko joku muuttaa tämän totuuden. Sopimusten vastainen USA,n ohjuspuolustusrinki Euroopassa on laajentunut, ja todennäköisesti myös ydinaseita on liikuteltu lähemmäs Venäjän rajoja. Patriot ohjuksia on "koe mielessä" toimitettu etelä Ruotsin länsirannikolle. Myös Kotkassa aikoinaan paljastunut räjähdysaine- ja Patriot-ohjuslasti on edelleen kyseenalainen maahantuonti yritys.
Tutuus ei liene kelpaa tässäkään asiassa todisteeksi. Ei Trump ole lopettanut mitään, hän on vain kehottanut eurooppalaisia ottamaan suuremman vastuun alueensa puolustuksesta. Viime kuukausien aikana Tump on tuonut Eurooppaan tuhansia sotilaita lisää Saksan "maihin nousu alueen" kautta. Osansa joukoista on saanut niin Baltia, kuin Balkankin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Varsovanliiton kaatumisen jälkeen Venäjä on pysynyt rajojensa sisällä, päin vastoin kuin USA" Afganistan, Ukraina, Tsetsenia, Libya, .... Lista on loputon, jossa venäjä on käynyt sotimassa tai ryöstämässä alueita. Trollaa nyt jossakin muualla näitä hienoja juttuja. Joukkoja ja aseita on syytäkin tuoda tämän "rajojensa sisällä" pysyvän maan takia. Ongelma on se, että venäjä ei oikein tiedä missä sen rajat kulkevat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image