Ulkomaat

Ulkomaat sopivat asei­den­vien­ti­kiel­los­ta Libyaan – Huip­pu­ko­kouk­ses­sa linjattiin myös, etteivät ulkopuoliset sotkeudu enää Libyan taisteluihin

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Berliinissä sunnuntaina. Viime viikolla sotapäällikkö Khalifa Haftar lähti Moskovan neuvotteluista allekirjoittamatta aseleposopimusta. KUVA: ALEXEI NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN POOL / POOL
Ulkomaat 19.1.2020 21:29 | Päivitetty 19.1.2020 23:37
Visa Noronen

Berliinin huippukokoukselta odotettiin sopimusta, joka saisi ulkopuoliset lopettamaan aseiden viennin Libyaan. Konflikti maassa on jo aikoja sitten paisunut mittelöksi, jossa muut kuin libyalaiset ottavat yhteen.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi Berliinissä, että Libyan sisällissotaan sekaantuneet ulkopuoliset maat eivät enää sotkeudu sotilaallisesti Libyan taisteluihin. Ulkopuoliset maat ovat sopineet, etteivät ne vie uusia aseita Libyaan, ja aseidenvientikieltoa on tarkoitus valvoa aiempaa paremmin matkalla kohti pysyvää aselepoa.

Kertoessaan Berliinin Libya-huippukokouksen tuloksista kokouksen päätyttyä sunnuntaina illalla Merkel ei kuitenkaan näyttänyt erityisen riemulliselta. Merkelin emännöimässä kokouksessa ei solmittu rauhaa – eikä sitä kukaan kokouksesta odottanutkaan. Sisällissodan libyalaiset osapuolet eivät Merkelin mukaan edes mahtuneet samaan kokoushuoneeseen liittokanslerinvirastossa.

Berliinissä yli kymmenen maata ja järjestöä päättivät, mitä ne ulkopuolisina maina Libyan taisteluiden osalta tekevät. Libyan sota on jo aikoja sitten paisunut mittelöksi, jossa muut kuin libyalaiset ottavat yhteen. Kaikki paikalla olleet maat olivat yhtä mieltä siitä, että rauhaan Libyassa voidaan päästä vain, jos ulkovallat siirtyvät ensin sisällissodasta kauemmaksi. Libyaa yritetään estää muuttumasta toiseksi Syyriaksi.

Turkin ja Venäjän presidentit seurannassa

Berliinissä seurattiin tarkasti erityisesti Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin askeleita. Ennen kokousta Erdoğan sanoi lähettävänsä Libyan virallisen hallituksen tueksi omia sotilaitaan. Vastaavasti Libyan virallista hallitusta vastaan taistelevan kenraalin Khalifa Haftarin riveissä taistelee jo nyt venäläisiä palkkasotureita.

Erdoğan ja Putin sopivat viikko sitten, millä ehdoilla libyalaiset aloittaisivat tulitauon maansa alueella. Ehdoissa oli tarkoitus huomioida sekä Turkin että Venäjän edut. Libyalaisille suunnitelmasta kerrottiin kuitenkin vasta Turkin ja Venäjän yhteisymmärryksen jälkeen. Omapäinen kapinalliskenraali Haftar ei suostunut hänen eteensä tuotuun aselepoehdotukseen ja matkusti pois Moskovasta allekirjoittamatta ulkopuolisten tekemää paperia.

Trump jätti väliin, Pompeo sivuosassa

Rauhallisen Merkelin käsissä oli nyt laajempi asia kuin vain libyalaisten kohtalo. Libyassa taistelevien osapuolten tärkeimmät tukijat tai muut yksittäiset maat – kuten Ranska – eivät ole saaneet tilannetta rauhoittumaan.

Nyt Berliinissä yritettiin ratkaista Libyan kriisiä monenvälisesti eli eri maat neuvottelivat yhdessä kriisin ratkaisemiseksi. Jos tämä onnistuu, tulevaisuuden riitojen ratkaisemisessa kansainvälisellä yhteistyöllä on paremmat mahdollisuudet.

Jos edessä on jälleen yksi epäonnistuminen, Libyassa soditaan luultavasti, kunnes joku osapuoli häviää toisen voiman murskaamana. Tämä ennustaisi väkivallan voiman kasvua kansainvälisissä kriiseissä myös tulevaisuudessa – ja sitä, että eri maat sotivat toisten alueella yhä enemmän omia sijaissotiaan, joissa paikallisten ihmisen äänestä ei paljoa välitetä.

Berliinin Libya-rauhanneuvotteluissa Berliinin liittokanslerinviraston käytävillä Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo näytti selkeästi sivuosan esittäjältä. Lähes kaikista muista paikalle kutsutuista maista ja järjestöistä paikalle olivat tulleet presidentit tai muut päämiehet, mutta Yhdysvalloista oli turha odottaa paikalle presidentti Donald Trumpia.

Trump ilmoitti jo pari vuotta sitten, ettei hänen johtamansa maa aio ottaa merkittävää roolia Libya tulevaisuuden ratkaisemisessa. Osittain juuri siitä syystä sota Libyassa on jatkunut. Kun Yhdysvallat ei pyri enää olemaan maailmanpoliisi ja ratkaisemaan voimallaan kiistojen voittajia, ei ole selvää, miten ja kuka kiistat ratkaisee.

Libyassa on ollut yhteenottoja lähes koko ajan sen jälkeen, kun Libyan pitkäaikainen diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin kansannousussa vallasta vuonna 2011.

Juttua päivitetty uusilla tiedoilla 19.1.2019 klo 22.15.

Tärkeimmät osapuolet Libyassa

Turkki tukee Libyan virallista hallitusta ja haluaa jatkaa miljardien arvoisia kaupallisia sopimuksia, jotka on tehty jo Muammar Gaddafin hallinnon aikoina.

Venäläisiä palkkasotureita taistelee sotapäällikkö Khalifa Haftarin puolella. Venäjä haluaa osuutensa Libyan öljymarkkinoista ja aseostoista.

Egyptin nykyhallitus tukee Haftaria, koska se pitää Turkkia uhkana ja Turkki tukee Libyan virallista halitusta.

EU tukee Libyan virallisen hallituksen rajavalvojia, jotta nämä voisivat pysäyttää siirtolaisvirtaa Eurooppaan Afrikasta.

Saksa on suurin kansainvälisen rahallisen avun antaja Libyalle.

Italia on tehnyt menestyksellisesti diplomatiaa ja rahansiirtoja paikallisille ryhmille ja pystynyt hoitamaan öljykauppaa entisessä siirtomaassaan lähes keskeytyksettä.

MAINOS

Kommentoi

Hupaisaa, valtiot eivät sotkeudu eivätkä sekaannu, mutta tunnuksettomat viheät miehet ja palkkasotilaan sekä ''vapaaehtoiset'' eivät olekaan valtiollisia toimijoita vaikka niitä - sotkeutuvat ja sekaantuvat - valtiot käskevät, aseistavat ja rahoittavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko mahdollista että nyt tulee enemmän sotia ja pikkukahakoita joissa näiden yksityisfirmojen palkkasotilaita käytetään helpommin tunnistettavien maiden joukkojen sijaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutti Merkel on oikeassa. Riidanhaluisten on parasta antaa selvittää itse erimielisyytensä. Jos muut maat tyrkyttävät riitapukareille apuaan ja aseitaan sotaa ei saada koskaan loppumaan. Tämä on nähty lukemattomissa kriiseissä ympäri maailmaa. Varsinkaan Suomen ei kannata lähettää joukkojaan mihinkään muuhun maahan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laajentaaksen "Russian world"-ideologiaa on Putin mukana kun jossakin on levotonta, Libyassa. Syyria oli lähes kokonaan al-Assadia vastustavien hallinnassa mutta silloin Venäjä tuli mukaan ja sai uskollisen liittolaisen Israelin naapurista ja tukikohdat Välimerelle. Iran haluaa levittää uskontoaan ja lähes kaikki muyt maat ovat tätä toimintaa vastaan mutta Venäjä on Iran strateginen tuki ja kumppani. Venezuelassa kansaa edustaa oppositiojohtaja mutta Venäjä onkin presidentin ja sitä tukevan armeijan puolella, liittolainen nyt etelä-Amerikassa.
Libya-kokouksesta on jutussa hyvä kuva Venäjän medialle, Putin on hyvin keskeinen peluri maailmanpolitiikassa, USA tai EU eivät ole.
Tulisi se rauha Libyaan lopultakin mutta ei tule. Maa on jakaantunut kahtia, hallituksella on vain pääkaupunki kun Venäjän tukemilla kapinallisilla on öljy ja venäläiset aseet. Ei tuosta mitään rauhaa tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syyrian kohdalla ei pidä unohtaa, että siinä vaiheessa, kun Venäjä puuttui Syyrian sotaan kapinalliset koostuivat suurelta osin jihadisteista (ISIS, al-Nusra, Jaysh-al-Islam, jne). Jos tuo joukkio olisi päässyt valtaan, niin tilanne olisi ollut huomattavasti pahempi kaikkien kannalta kuin nyt. Käykää tutustumassa TV1:ssä esitettyihin dokumentteihin Lähi-Idästä. Samoin suosittelen brittiläisen Conflct Armament Research-järjestön raprottia Syyrian sodan asetoimituksista ( löytyy netistä 200 sivua). Libyassa virallinen hallinto on kytköksissä Muslimiveljeskuntaan, joka taas on julistettu terroristijärjestöksi. Siis länsimaat nostivat tällaisen hallinnon valtaan. Venäjä ei ole pääroolissa Libyassa, vaan Muslimiveljeskuntaa vastustavat sunnimaat kuten Saudi-Arabia, Egypti ja Arabi-Emiiiri Kunnat. Virallista Libyan hallitusta taas tukevat Turkki ja Qatar. Kyseessä on siis sunnien keskinäinen kiista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24.2.
Janne Kuokkanen joutui kauppatavaraksi – Oulunsalon kasvatti vaihtaa maisemaa päittäin Sami Vatasen kanssa
24.2.
Valtuustoaloite: Yksityisteiden aurausurakoinnit yhtenäisempään kilpailutukseen
24.2.
Tshernobyl näkyy yhä Perämeren pohjassa: raskasmetallien pitoisuudet ovat laskeneet jo montakymmentä vuotta – "Jotakin ollaan merialueilla tehty oikein" Tilaajille
24.2.
Uusi Oulun kaupunginvaltuuston kokoussali herätti ihastusta valtuutetuissa – Teatterin Pikisalissa riitti tilaa ja happea hengitettäväksi
24.2.
Hildur Larsson ikuisti Lappia upeisiin kuviin yli sata vuotta sitten – tekoälyn ansiosta ne loistavat nyt myös väreissä Tilaajille
24.2.
Jesse Puljujärven esimerkki houkuttaa – jääpallo ja jääkiekko sopivat yhteen ja tekivät yhteistyötä Oulussa pidetyssä turnauksessa Tilaajille
24.2.
Sodankylässä on kolmannes koko maan malminetsinnästä – etsintäinvestoinnit ovat 20–25 miljoonaa euroa ja maanomistajakorvaukset yli miljoona euroa Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

212 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lentoaseman vastuu koronaviruksen tarttumisessa

tuo korona virus hysteria ampuu yli ja kovasti enemmän tappaa normaali infulenssa kausi ihmisiä.pitäs kävellä suojain s... Lue lisää...
jyväjemmar

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image