Ulkomaat

Suomi jatkaa kur­di­tais­te­li­joi­den kouluttamista Turkin hyökkäyksen naapurissa – "Ei voi vetää joh­to­pää­tös­tä, että olisivat heti lähdössä Syyrian puolelle"

Suomalaiset sotilaat ovat Irakissa satojen kilometrien päässä Syyrian kurdialueilta, jonne Turkki aloitti ilma- ja maahyökkäyksen keskiviikkona. Torstaina Ras al-Ein kaupunki Pohjois-Syyriassa savusi Turkin pommitusten jäljiltä. KUVA: SEDAT SUNA
Ulkomaat 11.10.2019 16:00
Vanessa Valkama

Suomi on osallistunut kansainväliseen OIR-operaatioon vuodesta 2015 alkaen. Turkin hyökkäys Syyriaan on satojen kilometrien päässä suomalaisista puolustusvoimien kouluttajista.

Turkin hyökkäys kurdialueelle Pohjois-Syyriassa tällä viikolla ei ole vaikuttanut kansainväliseen OIR-operaatioon, jossa Suomi kouluttaa kurditaistelijoita Irakissa.

Vanhempi osastoesiupseeri Matti Kemppilä puolustusministeriöstä kertoo Lännen Medialle, että suomalaisten kouluttamien kurdien siirtymisiä Syyrian sota-alueelle ei ole tiedossa.

Hän muistuttaa, että kurdeja asuu Lähi-idässä sekä Syyrian, Irakin, Iranin että Turkin alueilla.

– He jakaantuvat niin sanottuihin heimoihin ja klaaneihin. Kurdiliikkeessä on aika monta erilaista puoluetta ja yhteenliittymää. Ei voi suoraan vetää johtopäätöstä, että Irakin kurdit olisivat heti lähdössä Syyrian puolelle, Kemppilä sanoo.

– Lähtökohtaisesti Irakin alueen kurdit ja peshmerga-joukot ovat omilla alueillaan. Yksittäisten ihmisten osalta on täysin mahdoton sanoa, mitä he tekevät. Rajanylityspaikat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti Irakissa keskushallinnon hallussa. Sieltä ei ihan noin vaan rajan yli mennä.

Pitkä matka konfliktialueelle

Suomalaisten kokonaisvahvuus Isisin vastaisessa OIR-operaatiossa on noin 80 sotilasta. Yhteensä operaatioon osallistuu yli 6 500 sotilasta 31 maasta.

Matti Kemppilän tietojen mukaan Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdialueelle ei ole muuttamassa Isisin vastaisen operaation toimintaa. Suomalaisten asemapaikka on Irakissa, noin 300 kilometrin päässä Syyrian konfliktialueesta.

– Turkin operaatio pyrkii muutaman kymmenen kilometrin puskurivyöhykkeen muodostamiseen. Siitä on melkoinen matka Syyrian ja Irakin rajalle, josta on vielä pitkä matka suomalaisten sijoituspaikkoihin, Kemppilä selventää.

– Suomesta katsottuna Irak ja Syyria näyttävät olevan samalla maailmankolkalla, mutta fyysiset etäisyydet ovat aika isoja.

Yli 4 000 koulutettua sotilasta

Suomi on osallistunut Pohjois-Irakissa kurdien hallinnoimalla alueella OIR-operaation koulutustoimintaan vuodesta 2015 alkaen.

Toukokuun 2019 alkuun mennessä suomalaisjoukot olivat kouluttaneet yli 4 200 peshmerga- ja Irakin turvallisuusjoukkojen sotilasta.

Valtioneuvosto jätti heinäkuussa eduskunnalle selonteon Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. Tällä hetkellä asiasta valmistellaan ulkoasianvaliokunnassa mietintöä, joka on Kemppilän mukaan tulossa eduskunnan palautekeskusteluun parin viikon päästä.

Jo kesäkuussa tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat, että Suomi jatkaa osallistumista OIR-operaatioon Irakissa noin 80 sotilaalla vuoden 2020 loppuun asti.

– Suunnilleen samalla vahvuudella jatketaan samanlaisissa koulutus- ja neuvonantotehtävissä Irakissa kuin tähänkin asti, Kemppilä kertoo.

Nykyinen osallistumispäätös on voimassa tämän vuoden loppuun.

Sotilaiden tehtäviä ei voi laajentaa

Matti Kemppilän mukaan suomalaisten kansallisesti määriteltyjä koulutus- ja neuvonantotehtäviä operaatiossa ei ole oikeudellisesti mahdollista laajentaa esimerkiksi turvaamiseen, jos konflikti lähialueella laajenisi.

–  Pitäisi tulla pyyntöjä ja asia pitäisi käsitellä laissa säädetyllä tavalla, ennen kuin kansallista osallistumispäätöstä voitaisiin virallisesti muuttaa, Kemppilä toteaa.

– Suomi ei voi operoida mitenkään nykyisillä päätöksillä Syyriassa. Meillä ei ole sellaista mandaattia, eli se on täysin poissuljettu ajatus.

Kansainvälinen operaatio

Irakin tueksi taistelussa Isisiä vastaan perustettiin syyskuussa 2014 Yhdysvaltain johtama kansainvälinen koalitio.

Samana vuonna käynnistyi Operation Inherent Resolve -operaatio (OIR), jonka tehtävä on koordinoida ja tehostaa Isisin vastaista kansainvälistä yhteistyötä.

Kansainvälinen koalitio antaa sotilaallista tukea Isisin vastaiseen toimintaan, ehkäisee vierastaistelijoiden lähtöä konfliktialueelle, pyrkii tyrehdyttämään Isisin rahoituskanavat sekä heikentämään Isisin ideologiaa.

Lisäksi operaation tavoitteena on alueen humanitaarisen kriisin lievittäminen.

Toiminnan lähtökohtana on, että kukin maa päättää itse, minkälaista tukea Isisin vastaiseen toimintaan antaa.

Suomalainen kriisinhallintajoukko Irakissa (SKJI) muodostuu kouluttajaosastosta, suojausosastosta sekä esikunta- ja tukiosista.

Suomalaiset kouluttavat Irakin turvallisuusviranomaisia kurssimuotoisesti koulutustukikohdissa eri puolilla Kurdistania ja osallistuvat koulutus- ja neuvonantotoimintaan Pohjois-Irakin lisäksi myös muualla Irakin alueella.

Lähde: Puolustusvoimat

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Miten suomen puolustusvoimat perustelee kyseistä tomintaa, muuta kuin että sitä on toteutettu jo vuodesta 2015? Haluaisin veroja maksavana eu- ja emu-kansalaisena tietää tämän. Ollaanko jo pitemmällä kuin portuassa natossa?!?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tätä Suomen puolustusvoimat ole päättänyt, vaan Suomen valtionjohto.

Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan, kuten muutkin läntiset sivistysmaat. Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta on yksi Suomen puolustusvoimien lakisääteisestä toiminnasta. Lain on Suomen eduskunta säätänyt.

Nyt ei naureta taaskaan muulle kuin tietämättömyydelle...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienellä Suomella rahat kyllä riittää tällaiseen soopaan mutta omat vanhukset ja avuntarvitsijat jäävät hoitamatta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se ihme ettei siellä sotiminenlopu kun pitää mennä sinne asti kouluttamaan sotimista ???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysyn vaan mitä suomalaiset sotilaat tekee ulkomailla kouluttamassa jotain sotajoukkoja.Suomi on nyrkin kokoinen maa ja meitä on vain kourallinen ihmisiä miten suomalaiset on aina osallisina näihin maailman pahimpiin kriisipesäkkeisiin.Eikö ole opittu toisesta maailmansodasta tarpeeksi pitääkö suomalaisten päätä hakata jos ei karjalan mäntyyn niin lähi-idän hietikkoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä yleensä suomalaiset tekevät sota-alueella. Heti pois sieltä, muuten tulee jollakin tippa silmään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitähän opettamista Suomella on kurdeille? Kurdit ovat käyneet sotaa jo sukupolvien ajan ja Suomi oli sodassa viimeksi Lapin sodassa lähes sata vuotta sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä ja oikein sekä oikein hyvä, että Suomi jatkaa oikealla puollella totalitaristeja vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kurdeille tulisi viedä panssareita ja ohjuksia, kumma etteivät ne jemmanneet niitä ISIS-operaation aikana USA:lta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tieto ei toivottavasti kulje vain yhteen suuntaan. Olisi kiinnostavaa lukea artikkeli asioista mitä Suomen puolustusvoimat voivat oppia kyseisistä konflikteista.
Tietoa voisi saada nykyajan taisteluista kaupunkiympäristöissä, kaluston ja materiaalin toimivuudesta eri olosuhteissa, drone-hyödyntämisestä jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole vaikeaa, kun kuuntelee Erdoganin tyhmänylpeitä höpinöitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kurdit ovat kovia taistelijoita. Turkki ei ole onnistunut ylivoimaisella kalustolla juurikaan etenemään Pohjois-Syyriassa.

Kurdit puolustavat kotiseutujaan, turkkilaiset ovat alueelle tunkeutujia. Tuleeko tästä talvisodan toisinto?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Enpä usko. Ennen talvisotaa suomi ei tehnyt terroristi-iskuja neuvostoliiton puolelle. Ja pakkastakaan ei ole yhtä paljon....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikään ei toistu ihan samanlaisena.

Mutta se, että Turkilla on suuri aseylivoima ja lukumääräisesti suurempi armeija ja kurdeilla lähes pelkkä jalkaväkiaseistus muistuttaa talvisodan asetelmaa.

Talvisodan aikana tilanteen epäsuhta oli tietysti paljon suurempi. Neuvostoliiton väestö oli 50 kertaa suurempi kuin Suomen. Helmikuussa 1940 Suomea vastaan hyökkäsi miljoona venäläistä. Suomen väkiluku oli silloin 3,7 miljoonaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä tapauksesta kurdit hyökkäilivät vuosikymmeniä ensin Turkin puolelle,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voe mahoton näitä "tottuuven torveja".

Turkissa asuu 12 - 20 miljoonaa kurdia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset tietysti olivat väärässä, ainakin jos tiltuilta kysytään, ja emme todellakaan kysy... :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

22.11.
Kärppien voittoputki venyi jo yhdeksään – Lukko hallitsi peliä, mutta Kärpät onnistui maalinteossa
22.11.
Kärpät otti vierasvoiton Lukosta - katso ottelukooste
22.11.
Kuvagalleria: Lumo toi iloa ja valoa marraskuiseen pimeyteen, tältä valofestivaalin teokset näyttävät
22.11.
Kaksi suomalaista mäkihypyn maailmancupin kauden avauskilpailuun – Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo selvittivät tiensä karsinnasta kilpailuun
22.11.
Junttilan tehoilta takasi Kärpille yhdeksännen perättäisen voiton – Rybarille kauden kolmas nollapeli
22.11.
Kalevan entinen päätoimittaja Markku Mantila palaa Vaasaan Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaksi – "En olisi muuten tullutkaan näihin hommiin, jos en luottaisi tulevaan"
22.11.
Kärpät tekee 0-2 maalin Lukkoa vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa, AY-liike rakentaa Suomea paremmaksi ja toimii suomalaisten yhteiseksi hyvä... Lue lisää...
Yhdessä enemmän

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image