Ulkomaat

Suo­ma­lais­toi­mit­ta­ja seurasi Nicaraguan verisiä mie­le­no­soi­tuk­sia – "Ensin heitettiin kiviä, sitten alkoi luotisade"

Mielenosoittajat vaativat Daniel Ortegan eroa ja oikeutta protesteissa kuolleille. Monet kuolleista ovat nuoria opiskelijoita.
Ulkomaat 5.6.2018 6:00 | Päivitetty 5.6.2018 15:03
Maija Salmi

Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut toimittaja Sissi Korhonen pyöräilee parhaillaan Väli-Amerikan halki. Nicaraguassa vastassa olivat tiesulut ja naamioituneet mielenosoittajat.

– Kun pyöräilimme Managuaan, joka puolelle oli pystytetty tiesulkuja protestiksi. Protestoijat olivat aseistautuneet putkista tehdyillä omatekoisilla aseilla, joiden sisällä oli ruutia. Aseilla ei kuitenkaan ammuttu ketään, vaan tarkoitus oli aiheuttaa mahdollisimman kovaa meteliä, Sissi Korhonen kertaa matkaa aiemmin turistien suosimasta rantakaupunki San Juan del Surista kohti pääkaupunkia.

Protestit alkoivat Nicaraguassa 18. huhtikuuta vastalauseena presidentti Daniel Ortegan vasemmistohallituksen eläkeuudistukselle. Myöhemmin ne laajenivat vastustamaan koko Ortegan hallintoa, vaikka uudistukset peruttiin.

Ihmiset ovat vaatineet Ortegaa eroamaan protesteissa, joissa on tähän mennessä kuollut yli sata ihmistä ja haavoittunut yli 800. Suuri osa kuolleista on opiskelijoita.

Väkivalta on kiihdyttänyt protesteja entisestään.

Nicaragualaiset haluavat uudet vaalit ja Ortegan tilille voimankäytöstä mielensoittajia vastaan.

Levottomuudet veivät turistit

San Juan del Surin turistikaupungissa vastassa oli hiljaisuus.

Monet maat Suomi mukaan lukien on varoittanut kansalaisiaan matkustamaan aiemmin Latinalaisen Amerikan mittakaavassa rauhalliseen Nicaraguaan.

– Levottomuudet ovat vaikuttaneet turismiin. Esimerkiksi Granadassa, toisessa turistien suosimassa kaupungissa, kadut olivat autioita, ja moni ravintola avasi ovensa vasta iltapäivällä, Korhonen kertoo.

Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, ovat tuominneet Ortegan hallinnon voimankäytön.

Verinen äitienpäivä

Hiljaisuus vaihtui pääkaupungissa kaaokseen. Korhonen saapui Managuaan äitienpäivän tienoilla suurimpien protestien aikaan.

– Osallistuin äitienpäivämarssiin, jossa surmattujen opiskelijoiden äidit vaativat oikeutta lapsilleen.

Protesti oli Korhosen mukaan Nicaraguan lähihistorian suurin. Siihen osallistui noin puoli miljoonaa ihmistä.

– Aluksi kaikki sujui rauhanomaisesti. Minulla oli kuitenkin tunne, että jotain voi tapahtua. Siksi lähdin pois hieman ennen kuin mielenosoituskulkue päättyi Nicaraguan UCA-yliopiston edustalle.

Lähteminen kannatti, sillä pian Korhosen korviin kantautuivat luotien äänet.

– Ensin oli heitetty kiviä, sitten mielenosoittajia alettiin ampua. Hallituksen mukaan asialla olivat mielenosoittajat, mutta yleinen mielipide näytti olevan se, että poliisien lisäksi ampujat olivat hallitusta tukevia paramilitaarijoukkoja. Tuona päivänä ainakin seitsemän ihmistä sai surmansa, Korhonen sanoo.

Hän ei mellakoiden vuoksi päässyt palaamaan majapaikkaansa.

– Ajoimme neljä tuntia ympyrää keskustassa. Joka paikassa paloi autoja ja tiesulut tukkivat tiet.

Kuvaaja kuoli puun alle

Jo aiemmin Korhonen oli huomannut, miten Ortega kurittaa kapinoivaa kansaa. Myös lukuisat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, on tuominnut Ortegan hallinnon toimet.

Muutama päivä ennen äitienpäivää mielenosoittajat purkivat raivoaan repimällä irti teiden varsilta Nicaraguan varapresidentin, Ortegan vaimon Rosario Murillon pystyttämiä valaistuja, jättimäisiä tekopuita.

– Puiden valaisun sanotaan kuluttavan enemmän sähköä kuin mikä on yhden nicaragualaisen kylän energiantarve. Puita on pystytetty Managuaan 140.

Puiden kaataminen päättyi traagisesti, kun guatemalalainen lehtikuvaaja kuoli jäädessään yhden puun alle.

– Siksi on ironista, että puita kutsutaan nimellä arbol de la vida, elämänpuu.

Samaisena yönä Korhonen ja hänen ystävänsä joutuivat menemään hostelliin, sillä mielenosoitusten vuoksi he eivät päässeet majapaikkaansa.

– Ihmiset kehottivat meitä menemään nopeasti turvaan luotisateelta.

Kansa ei luovuta, mutta pelkää

Samaan aikaan, kun kansa vaatii Ortegan eroa, on Nicaraguassa järjestetty Ortegan masinoimia "rauhanmielenosoituksia".

– Haluamme rauhaa, on Ortegan ja hänen tukijoidensa iskulause. Kaikki tv-kanavat ovat valtion hallussa eli kaikilla kanavilla näytetään propagandatarkoituksessa näitä marsseja, Korhonen kertoo.

Samalla hän muistuttaa, että kun pääkaupungissa lähdetään kadulle, maaseudulla monet pelkäävät.

– Köyhemmillä ja syrjäisemmille alueilla ihmiset eivät uskalla ilmaista mielipiteitään. Kaikki hokevat valtion slogania eli "haluamme rauhaa". Tämä johtuu siitä, että he saavat tietoa ainoastaan valtiollisilta tv-kanavilta.

Korhosen mukaan suurin osa kansasta ei kuitenkaan ole luovuttamassa.

– Paikalliset ovat päättäneet, että Ortega lähtee, maksoi mitä maksoi.

Juttua muokattu 5.6. kello 15:03: Juttuun on tarkennettu yliopiston nimeä ja lisätty tieto siitä, että maalla asuvat ihmiset eivät usein saa tietoa muualta kuin valtiollisilta tv-kanavilta. Lisäksi korjattu tieto siitä, että Korhonen ei päässyt äitienpäivänä ulos keskustasta mellakoiden vuoksi, ja toisena mellakkapäivänä hän joutui yöpymään hostellissa, koska ei päässyt majapaikkaansa.

MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Hallitusvalittelijat ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä samoin kuin ay-valittelijat, jotka avaavat joka päivä ainakin yh... Lue lisää...
miksi aina haukutaan...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image