Ulkomaat

Sipulitiellä kohtaat vanhan Viron – Itä-Virossa sipulia viljelevät vanhauskoiset ortodoksit noudattavat satoja vuosia vanhoja tapoja

Galina Kulak myy oman Uljani-tilan satoa eteläisen Kasepään raitin varrella. Sipuliletti tehdään sitomalla sipulinvarret narun avulla tiiviiksi letiksi.
Ulkomaat 9.8.2018 21:45
Eeva Kollanus

Kullankeltaiset sipuliletit roikkuvat telineessä kylätien varressa. Lisää muhkeita lettejä kuivuu vajan seinustalla auringossa.

– Sipulit on kasvatettu omassa kasvimaassa, Alexandra Kuznitsova näyttää korkeita, mustia multapenkkejä.

Sitten hän näyttää käsiään.

– Sipulien käsittely ja letitys on kovaa työtä, kynnet kuluvat.

Ollaan Peipsijärven rannalla Virossa. Tie seuraa rantaa, molemmin puolin on taloja, ja sitten näkyy kirkko. Rivikylä jatkuu kilometrejä, ja sen päätyttyä alkaa seuraava kylä. Talojen välistä vilahtelee aava järvenselkä.

Muutaman talot loistavat kirkkaissa väreissä. On keltaista, turkoosia ja vahvaa vihreää.

Viera Vlazik myy sipuleita ja kurpitsoita talonsa edessä Varnjan kirkon naapurissa. Hän liikkuu rollaattorin avulla ja siistii irtosipuleita myyntiin. Vanha rouva puhuu vain venäjää.

Viera Vlazik puhdistaa sipuleita myyntiin talonsa edustalla Varnjan kylässä. Hän myy sipuleita sekä letteinä että kiloittain.

Faina Tsabanova punoo sipulilettiä tien varressa.

– Poikani on töissä Suomessa, hän kertoo.

Peipsijärven kylissä ei ole juuri työpaikkoja nuorille.

Matkailusta toivotaan seudulle uutta elinkeinoa. On luotu markkinointinimi Sipulitie ja saatu EU:lta tukea esitteiden painatukseen.

Maria Svinkovalla on auringossa kuivumassa sipulinkukkia, joista hän kerää siemenet talteen.

– Siemenet kylvetään maahan, ja ensimmäisenä kesänä saadaan pieniä sipuleita, hän selostaa kasvatuksen vaiheita.

Pikkusipulit istutetaan seuraavana keväänä, ja syksyllä maasta nostetaan isot sipulit.

Peipsi sibul on kasvutavaltaan ryvässipuli. Yhdestä siemensipulista kasvaa ryppäänä useita sipuleita.

Nimi on suojattu, ja se kertoo paitsi kasvualueesta, myös luomusta ja laadusta. Viljely on käsityötä.

"Voblat maksavat kahdeksan euroa kilolta. Niitä syödään vodkan kanssa."

Galina Kulak

Kasepäässä kylän raitin varrella on mintunvihreäksi maalattu vaja täynnä syksyn satoa. Valkosipulien vierellä roikkuu nippu kuivattuja särkikaloja.

– Voblat maksavat kahdeksan euroa kilolta. Niitä syödään vodkan kanssa, Galina Kulak kertoo.

Vanhauskoisten ortodoksien perinteitä esittelee Kolkja Vanausuliste muuseum.

– Vanhauskoiset ortodoksit pakenivat tänne 1600-luvulla Venäjältä Novgorodin seudulta, kertoo museonhoitaja Lilli Tarakanov.

He eivät halunneet uudistuksia kirkon liturgiaan. Elantonsa he ovat saaneet kalastuksesta ja sipulinviljelystä.

– Ristinmerkki tehdään yhä vanhalla tavalla. Etu- ja keskisormi ovat pystyssä ja loput kolme sormea ovat yhdessä, hän näyttää oikeaa tapaa kädellään.

– Kaulassa on aina ristikoru, vain saunassa sitä ei käytetä. Risti laitetaan kaulaan, kun lapsi kastetaan.

Naisen ja miehen ristit ovat erilaiset. Vainaja haudataan risti kaulassa, ja mukana on rukousnauha.

Vanhauskoisten rukousnauha on nahasta tehty poimutettu nauha, siinä ei ole helmiä kuten yleensä rukousnauhoissa.

Peipsijärven kylissä on paljon vanhauskoisen ortodoksien kirkkoja ja hautausmaita. Ristissä on kolme poikkipuuta. Penkeillä istutaan ja jutellaan vainajille.

Rannikon kylissä on tunnelmallisia vanhauskoisten hautausmaita. Haudoilla on penkkejä, osa harmaantuneita, osa tuoreessa maalissa.

– Haudoilla istutaan ja puhellaan vainajille, vahvistaa Tarakanov penkkien tarkoituksen.

Kirkot ovat yleensä avoinna vain tilauksesta. Naisten kuuluu mennä kirkkoon pää peitettynä.

Vanhauskoisia on nykyisin noin 15 000, osa asuu Tartossa ja Tallinnassa.

Sipulitie Itä-Virossa

Sibulatee eli sipulitie sijaitsee Peipsijärven rannalla Itä-Virossa.

Kieli viro, vanhin väestö puhuu vain venäjää, nuoret osaavat myös englantia.

Milloin

Parhaita aikoja matkustaa ovat kevät, kesä ja syksy.

Sipulisesonki on elo-syyskuussa.

Minne

Suuntaa sipuliostoksille raittikyliin välille Kolkja–Kasepää–Varnja.

Koko Peipsijärven länsirannikko on vanhauskoisten aluetta. Kylät Raja, Kükita, Tiheda ja pohjoinen Kasepää muodostavat seitsemän kilometriä pitkän tyypillisen raittikylän.

Miten

Matkaa Tallinnasta tulee 180 km, Tartosta 40 km. Tarttoon saakka pääsee hyvin bussilla tai junalla, mutta auto on kätevin Peipsijärven rantakylissä kiertelyyn.

Rauhalliset kylätiet sopivat hyvin pyöräilyyn.

Majoitu

Huone Alatskiven linnahotellissa 90 e. Valkoinen linna siroine torneineen on itsessään nähtävyys.

Yksityismajoituksen huone alk. 30 e, mökki 50 e.

Leirintäalueita on hiekkarantojen äärellä Peipsijärven pohjoisosassa.

Tapahtumia

Kallaste Kala ja sibulalaat eli kala- ja sipulimarkkinat järjestetään vuosittain elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tämä kesäkauden päätös on seuraavan kerran 25. elokuuta 2018.

Alatskiven linnalla järjestetään paljon markkinoita ja konsertteja ympäri vuoden.

Hintoja

Pääsymaksu vanhauskoisten museoon 3 e ja Alatskiven linnaan 7 e.

Lounas 3–5 e.

Kala-annos 7–10 e.

Sipuliletti 5–12 e.

Savukalat 7–17 e / kilo.

Lisätietoja: sibulatee.ee, visitpeipsi.com

MAINOS

Kommentoi

Paras paikka. Olen viettänyt lapsuuden kesät siellä. Siellä on sukulaisia ja paljon tuttavia. Isäni ja mieheni ovat sieltä kotoisin. Kannattaa käydä katsomassa varmasti ihastutte maisimiin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivon että vanhauskoiset saavat elpyä ja olla kunnioitetusti sitä mitä ovat tässä suvaitsevaisuuden (lue: suvaitsemattomuuden) ajassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Tämä keskustelu on samaa tasoa kuin litteämaan kanssa oli. Juupas. Eipäs. Juupas... Onneksi tämä on keskustelupalsta, ... Lue lisää...
Littana vai lättänä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image